Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Varusteet ja vinkit
Kuva: pixabay.com
Erilaisille retkille tarvitaan erilaisia varusteita. Retkivarusteita valittaessa on tärkeintä miettiä, miten ne sopivat kyseessä olevaan retkeen, vaellukseen tai muuhun käyttötarkoitukseen. Sauvakävelylenkki lähimaastossa ei vaadi varusteilta samoja ominaisuuksia kuin kahden viikon ruskavaellus Lapin tai Kainuun erämaissa. Toisaalta jotkut varusteet saattavat soveltua hyvin molempiin käyttötarkoituksiin, maalaisjärkeä on siis hyvä käyttää. Hyvin suunniteltu retki on puoliksi tehty!
Tärkeintä on varusteiden käytännöllisyys, ei sinänsä merkki tai hinta. Myös varusteiden ympäristöystävällisyys kannattaa pitää mielessä. Hyvillä ja tarkoituksenmukaisilla varusteilla voidaan vaikuttaa paljon ulkoilun nautittavuuteen ja myös turvallisuuteen. Kun on kysymys pakollisista turvavarusteista (esimerkiksi ensiside, kiristysside ja 112-mobiilisovellus) vaikkapa lähdettäessä pitkälle talvivaellukselle tai retkiluisteluretkelle, on syytä olla asiassa erityisen tarkkana.
Jo kun retkivarusteita hankitaan, tulee etukäteen miettiä miten ne sopivat kantajalleen. Yhden kehuma varuste voi olla toiselle aivan sopimaton, oikeanlaiset varusteet tekevät kulkemisesta mukavampaa. Muun muassa seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota:
- Oikea koko - esimerkiksi makuupussin tulee olla riittävän pitkä ja lämmin. Sopivat kengät sopivalle retkelle.
- Kestävyys - kesken retken hajoavasta varusteesta on vain harmia.
- Keveys ja pieneen tilaan pakattavuus - vaellukselle lähdettäessä muistilistan tekeminen on suositeltavaa.
- Monikäyttöisyys - miksi kantaa rinkassaan monta varustetta, jos yhdelläkin pärjää? Oikeanlaisen rinkan valinta on tärkeää.
Viisi vinkkiä pyhiinvaellukselle
1. Suunnittele pyhiinvaellusmatkasi etukäteen, muun muassa matkustamista ajatellen. Ennakoi mahdollisia tulevia tilanteita.
2. Etsi pakkausvinkkejä vaellukselle kirjallisuudesta ja internetistä, jotta tiedät mitä on järkevää varata mukaan.
3. Varaa matkaan ja pyhiinvaellukseen riittävästi aikaa.
4. Ota myös kontaktia muihin reitin vaeltajiin.
5. Huolehdi pyhiinvaelluksen aikana itsestäsi ja muista.
Hätätilanteessa
Vaara- ja hätätilanteeseen joudutaan aina yllättäen. Ensireaktiona on säikähdys, joka voi olla pelonomainen. Mikäli säikähtämisen pystyy voittamaan, on saavutettu paljon. Jos ensisäikähtäminen kehittyy peloksi, ollaan siirtymässä vaaratilanteesta hätätilanteeseen.
Vaaran ilmetessä on mahdollisimman nopeasti saatava tilanne rauhoittumaan, otettava tilanne haltuun ja "normalisoitumaan". Normalisoituminen nopeutuu, jos ryhmän johtaja ottaa johtovastuun tapahtumapaikalla. Auttaa myös, jos ryhmä on varautunut tilanteeseen ja jopa tehnyt siihen liittyviä harjoituksia.
Tilanteen rauhoituttua ryhmä arvioi, mitä on tapahtunut, mikä on vaaran merkitys ja mitä eri mahdollisuuksia on tulevalle toiminnalle. Johtaja päättelee, onko tilanne vakava, ja hälyttää tarvittaessa apua hätänumerosta 112. Johtaja huolehtii omasta, autettavien ja muiden paikalla olijoiden turvallisuudesta. Paikalla olevia pyydetään auttamaan ja annetaan heille toimintaohjeita.
Näin teet hätäilmoituksen:
1. Soita 112 hätäpuhelu itse, jos voit.
2. Kerro, mitä on tapahtunut.
3. Kerro tarkka osoite ja kunta.
4. Vastaa kysymyksiin.
5. Kytke puhelimen kaiutintoiminto päälle ja jatka auttamista.
6. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.
7. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan.
8. Opasta lisäapu paikalle.
9. Soita uudelleen, jos tilanne muuttuu.
112 Suomi - mobiilisovellus hätänumeroon soittamiseen ja hätäpaikannukseen. Mobiilisovelluksen keskeisin hyöty on, että avunsaanti hätätilanteessa nopeutuu. Soittajan tarkka sijaintitieto välittyy hätäkeskukseen automaattisesti, mikä nopeuttaa hätäpuhelujen käsittelyä. 112 Suomi -sovelluksen lisäpalveluihin kuuluvat päivystysnumerot kiireettömään avuntarpeeseen sekä vaaratiedotteiden välittäminen:
Lisätietoja, kirjallisuutta ja lähteet:
Selviydy luonnon ehdoilla: retkeilijän turvallisuusopas 2000: Källman, Stefan ja Sepp, Harry (suomentaneet Riikka Toivanen ja Sari Toropainen). Karisto, Hämeenlinna.
Suomen retkeilyopas: retkeilyreittejä ja -alueita, luontopolkuja, erämaa-alueita, kansallispuistoja, luonnonpuistoja, päivätupia, autiotupia, varaustupia, ympäristöä säästävä retkeily 2007: Nurmi, Juhani ja Laaksonen, Jouni (toim.). Edita ja Metsähallitus, Helsinki-Vantaa.
Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella SY 30/2012 (helda.helsinki.fi)