Utajärven kirkko

Utajärven kirkon ulkokuva.

Kuva: Painotalo Varteva

Utajärven kirkko on Utajärven evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko kuntakeskuksen länsipuolella, lähellä valtatietä 22, Oulujoen etelärannalla. Oulujokilaakso on kuulunut Limingan alaisuuteen 1400-luvun loppupuolelta aina 1600-luvun alkupuolelle saakka, jolloin siitä tuli osa Oulun seurakuntaa. Se ulottui merestä Oulujärveen saakka, kunnes alue toisensa jälkeen itsenäistyi omaksi seurakunnaksi. Muhoksen kappeliseurakunnan perustamisesta lähtien 1630-luvulla Utajärvi kuului Muhoksen alueeseen, kunnes siitä tuli Muhoksen kappeliseura 1760-luvun alussa. Utajärvi itsenäistyi vuonna 1886 – käytännössä kuitenkin vasta 1899, jolloin Utajärven ensimmäinen kirkkoherra Erik Pesonen ryhtyi hoitamaan virkaansa.

1760-luvun alku merkitsi Utajärvellä todellista kirkollisen rakentamisen aikaa. Kirkko valmistui vuonna 1762, pappila 1763 ja kellotapuli 1764. Voimme vain kuvitella millaista työtä se vaati talonpojilta, jotka kaatoivat komeimmat puunsa näihin kirkollisiin rakennuksiin. Mutta intoa riitti. Oli saatava oma kirkko. Torvenniemen (nykyinen Postilanniemi) saarnantupa 1600-luvulta ei enää riittänyt. Piispa Mennanderin pitämän piispantarkastuksen yhteydessä Oulun kirkossa 10.2.1760 oli esillä Särkijärven, Juorkunan, Vuotungin, Sanginjärven, Niskan, Ahmasten ja Utajärven talonpoikien anomus saada omalla kustannuksellaan rakentaa kappeli Utajärvelle. Talonpoikien ”nokkamiehenä” toimii Matti Roininen, joka lienee kirkon rakentamisen alkuunpanija, päivätöiden merkitsijä ja valvoja. Kun naapuripitäjästä Ylikiimingistä, Karahkan kylästä, löytyi asiansa osaava mestari Heikki Väänänen eli ”Karahka Väänänen”, niin kirkkohanke sai vauhtia. Jo ennen virallista rakennuslupaa tuotiin paikalle rakentamisessa tarvittavat hirret ja kivet.

Länsitornillinen tukipilarikirkko

Tyyliltään Utajärven kirkko on länsitornillinen tukipilarikirkko, jollaisia on maailmassa vain 12 kappaletta. Niitä on Suomessa 11 kappaletta ja Ruotsissa 1 kappale. Utajärven kirkko on niistä kolmanneksi nuorin. Kirkon suunnittelijaa ei varmuudella tiedetä. Sen lähituntumassa kohoaa sulavalinjainen kellotapuli – Heikki Väänäsen (s. 8.7.1724, kotoisin Ylikiimingin Karahkan kylästä) mestariteos. Se, joka rakastaa puhtaita linjoja ja vanhan hirsirakentamisen tyylikkyyttä, löytää niitä Utajärven kirkosta ja kellotapulista. Älä pidä siis mitään kiirettä, tutki kokonaisuutta ja tarkastele yksityiskohtia. Näet ammattinsa taittaneen talonpojan käsityksen kirkon olemuksesta. Yksityiskohdat kertovat käden taidoista. Vanhan veistokirveen jälki näkyy vielä hirren pinnassa.

Utajärven kirkon sisäkuva.

Kuva: Painotalo Varteva

Vuonna 1894 Utajärven kirkon ulkoasu ja interiööri muutettiin lääninarkkitehti Julius Basilierin johdolla täysin toisentyyppiseksi. Oli saatava ”komeampi” kirkko. Siinä tehtiin silloisen rakennusmuodin mukaisesti tyyliltään uusgoottilainen ja alkuperäinen asu hävisi lähes kahdeksaksikymmeneksi vuodeksi. Vuosina 1970-1971 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä sisä- ja ulkoasu palautettiin lähelle alkuperäistä asuaan. Kirkon sisä- ja ulkopuolella tehtiin korjaus- ja muutostöitä vuonna 2009. Piispa Samuel Salmi vihki korjatun Utajärven kirkon uudelleen käyttöön piispantarkastuksen yhteydessä 17.1.2010.

Utajärven kirkon taide

Utajärven kirkon alkuperäinen alttaritaulu vuodelta 1838 esitti Jeesuksen ylösnousemusta. Sen maalasi Muhoksen Laitasaaren kylän Koistilan tilan omistaja Jakob Wallin. Alkuperäinen alttaritaulu paloi kirkon uudistamisen yhteydessä 1894 Siiran talon navetan mukana, jonne se oli siirretty korjaustöiden tieltä. Kirkon nykyisen alttaritaulun on maalannut taiteilija Olli Miettinen (1899-1969) vuonna 1949, aihe on sama kuin Wallinin alkuperäisessä taulussa. Alttaritaulun aiheena on ”Kristuksen ylösnousemus”. Se pohjautuu aiheensa puolesta Piero della Francescan Ylösnousemus – freskoon, joka sijaitsee Sansepolcron kirkossa Keski-Italiassa. Kirkon urut ovat vuodelta 1981, ja järjestyksessään toiset. Ne ovat sotkamolaisen urkurakentamo Tuomen valmistamat 15-äänikertaiset, mekaaniset urut. Aiemmin vuonna 1928 hankittiin 9-äänikertaiset urut Tulenheimon tehtaalta Kangasalta. Saarnatuolin kullattu, barokkityylinen tiimalasin jalka on mahdollisesti vanhin kirkon esineistä. Se on saatu kirkon rakentamisen aikoihin lahjana Oulun tuomiokirkkoa edeltävästä puukirkosta. Tiimalasin kehikossa on goottilaisittain profiloidut kolonnetit, jotka olivat tyypillisiä 1700-luvulla. Tiimalasi ei ilmeisesti ole alun perin kuulunut tähän jalkaan. Kynttiläkilvet ovat vuosilta 1762, 1763 ja 1770. Kaksi 16-piippuista puu/rautakynttiläkruunua ostettiin vuonna 1779 Siikajoelta talollinen Antti Nikkilältä. Kuusipiippuinen barokkiperinteinen messinkikruunu ostettiin vuonna 1780 talollinen Pietari Haloselta. Kirkossa on myös alun perin 30-piippuinen suuriruhtinas Aleksanteri II:n 25-vuotisen hallituskauden muistokruunu vuodelta 1880. Kirkkosalin alkuperäiset saarnatuoli, penkit ja kuorin kiinteä sisustus uusittiin vuoden 1894 suurten muutosten yhteydessä.

Kynttilänjalat ovat Utajärven ruotsalaisen kummikunnan Vänersborgin lahjoittamat. Ne ovat peräisin ilmeisesti jostakin kreikkalaiskatolisesta kirkosta. Yksi messinkinen yksipiippuinen kynttiläkilpi on kirkon rakennusvuodelta 1762, jolloin kirkon tileihin vietiin myös kaluston ensimmäinen esine, puiset ruumispaarit. Vuonna 1763 hankittiin punaista verkaa saarnatuolin ympärille ja alttarin peitteeksi. Ne poistettiin kalustoluettelosta vasta 1895 eli kun ne olivat olleet käytössä peräti 132 vuotta. Muuhun kirkon vanhaan kalustoon kuuluvat muun muassa suomalainen Raamattu ja kaksi suomalaista virsikirjaa, kolme arkkua, kuparinen kastemalja ja ehtoollisviinikannu, numerotaulu, messukasukka vuodelta 1775 sekä hopeiset ehtoolliskalkki ja öylättilautanen vuodelta 1778. Historiallisesti merkittävin huonekalu lienee 1778 teetetty kirkon kaappi, jonka valmisti talollinen Jaakko Kukkonen Ahmakselta. Kirkossa on myös tallella kuusireikäinen eli kolmen hengen jalkapuu. Utajärven kirkon ryijyn nimi on ”Onnenpäivä” ja sen on suunnitellut Laila Karttunen. Utajärven maatalousnaiset lahjoittivat vihkiryijyn kirkkoon 7.9.1958. Kirkkoon saatiin uudet, neljä eri värisarjaa käsittävät kirkkotekstiilit vuonna 2000. Kuhunkin liturgiseen väriin (vihreä, punainen, valkoinen ja violetti) kuuluu alttarivaate, kaksi kirjaliinaa, messukasukka, kaksi stolaa ja kalkkiliina. Kirkkotekstiilit suunnitteli tekstiilisuunnittelija Sirkka Kukkohovi. Pääosin utajärviset, käsistään taitavat naiset tekivät kudonta- ja ompelutyön talkootyönä.

Muuttuminen ajan saatossa

Tapuli oli säilynyt koko ajan entisessä kuosissaan. Kellotapulissa olevista kirkonkelloista vanhempi kello on vuodelta 1763 ja se on valettu uudelleen vuonna 1768. Tällä hetkellä käytössä oleva uudempi, suurempi kello on ostettu vuonna 1945. Kirkon ja tapulin piirustuksia ei ole löydetty – lieneekö niitä edes ollut – mutta professorien Lars Pettersonien ja Esko Järventauksen asiantuntemuksella seurakunta saattoi palauttaa kirkolle hyvin lähellä alkuperäistä olevan asun. Yksityiskohdissa on luonnollisesti eroja, mutta kokonaisuus on vuoden 1762 kirkon asu. Yksinkertaisen konstailematon, mutta tyylipuhdas Herran huone ottaa suojiinsa enimmällään 320 kuulijaa. Kirkko on auki jumalanpalvelusten ja tilaisuuksien aikana. Kirkon pihasta löytyy sankarihautausmaa, kotiseutumuseo ja vanha tervavene. Utajärven kunnan hyvinvointiraitti kulkee kirkon ja kotiseutumuseon ohitse.

Kirkkopiha ja sankarihautausmaa

Utajärven kirkkopihalla olevalla sankarihautausmaalla on 109 sankarihautaa. Utajärven muille hautausmaille on haudattu kymmenen sankarivainajaa. Sankarihauta-alueen ja sankaripatsaan on suunnitellut arkkitehti Uki Heikkinen ja sen reliefin on veistänyt akateemikko Oskari Jauhiainen. Patsas paljastettiin sunnuntaina 20.8.1950. Sankaripatsas on pystytetty talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistolle. Muistokivi risteineen on vaaleanharmaata graniittia. Hienoksi hakattu teksti hiekkapuhallettuna. Keskikivessä syväreliefinä soturihahmo; lumipukuinen sotilas talviyössä vartiotehtäväänsä suorittamassa. Taustamuuri on valettu betonista ja päällystetty Ylipaakkolan mustalla fylliitillä. Muistokivessä on teksti:

Emme itsemme vuoksi taistelleet
emme kunnian tähden kaatuneet
me tahdoimme maatamme puolustaa
kotikontua suojata Suomenmaan
me elämme
kun elää Suomi.

Utajärven kirkkopihassa sankaripatsaan vieressä on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Punagraniittisessa muistomerkissä on korkokuvana vanha mies soittamassa kannelta. Muistomerkin päällä on Karjalan vaakuna. Muistomerkki on paljastettu syksyllä 1958. Muistomerkissä on tekstit: "On täällä usein kanteleet pajuissa murheen riippuneet" ja "Karjalaan jääneiden vainajien muistolle pystytti Utajärven Karjalaiset 1958"

Tiedustelut: (08) 542 1104

Lue lisää Utajärven kirkon historiasta

Sijainti	Kirkkotie 5, 91600 Utajärvi
Koordinaatit	64° 46′ 16″ N, 26° 24′ 36″ E
Seurakunta	Utajärven seurakunta
Rakentamisvuosi	1760
Suunnittelija	Heikki Väänänen
Materiaali	puu
Istumapaikkoja	320
Tyylisuunta	tukipilarikirkko