Hyppää sisältöön

Oulun tuomiokirkko

Oulun tuomiokirkko ulkoa kuvattuna.

Kuva: Matti Häkkinen

Taidolla vaalittu Oulun tuomiokirkko huokuu arvokkuutta ja historiaa

Oulun kaupunki sai puisen kirkon 1610-luvulla. Puukirkko sijaitsi nykyisen tuomiokirkon pääoven kohdalla mutta itä-länsi-suunnassa. Sitä laajennettiin useampaan kertaan, mutta aikanaan se kävi kuitenkin pieneksi ja huonokuntoiseksi, joten kirkko purettiin 1769. Puukirkon jälkeen tänne rakennettiin vuonna 1777 kivikirkko, josta aikanaan vuonna 1900 tuli Oulun tuomiokirkko. Kirkon ympärillä oli ennen hautausmaa. Se oli rajattu puisella aidalla eli ”vallilla”, jossa oli portit. Arvokkaimmat ja myös kalleimmat hautapaikat olivat kirkon lattian alla. Koska tila kävi pieneksi, hautausmaa siirrettiin vuonna 1780 silloisen kaupungin laidalle. Se on maamme vanhimpia kirkosta erillään olevia hautausmaita. Vanha kirkkomaa jäi silloin pois käytöstä, ainoastaan vapaussodan sankarivainajat haudattiin siihen vuonna 1918. Oulun hautausmaa sijaitsee Intiön kaupunginosassa, vajaan kilometrin päässä Oulun Tuomiokirkosta rajoittuen eteläosastaan Kajaanintiehen.

 

Olennainen osa kaupunkikuvaa

Oulun tuomiokirkko on olennainen osa Oulun kaupunkikuvaa. Kirkon hahmo erottuu selkeänä kaupungin maisemassa. Oulun tuomiokirkko on Oulun hiippakunnan tuomiokirkko ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkko. Kirkon nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1832. Kirkon kiviseinät ovat vuonna 1777 valmistuneesta kirkosta, joka tuhoutui puurakenteiltaan Oulun palossa 1822. Suunnittelija ja rakennustyön johtaja oli Daniel Hagman Sundsvallista. Kirkko rakennettiin luonnonkivistä ja oli valmistuessaan maan toiseksi suurin. Suomi kuului tuolloin Ruotsin kuningaskuntaan ja kirkko nimettiin kruununprinsessan mukaan Sofia Magdalenan kirkoksi. Se rakennettiin luonnonkivistä niin suureksi, että Oulun silloiset 2400 asukasta mahtuivat kaikki kerralla jumalanpalvelukseen.

Tulipalo tuhosi Oulun vuonna 1822. Kirkon puurakenteet paloivat, vain kiviseinät säilyivät ehjinä ja irtaimisto ehdittiin pelastaa. Kirkko rakennettiin uudelleen arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan. Runkona olivat alkuperäiset kiviseinät, uutta olivat keskuskupoli, kattorakenteet sekä torni. Kirkko valmistui 1832 ja torni 1845. Engelin suunnittelemia ovat myös muun muassa Helsingin ja Lapuan tuomiokirkot. Oulun tuomiokirkon esineistössä ja taiteessa kohtaavat eri vuosisatojen kerrostumat. Oulun tuomiokirkkoon on hankittu vuosisatojen kuluessa useita arvokkaita taideteoksia ja esineitä: monia on saatu lahjoituksina. Vanhimmat messukasukat, kattokruunut ja lampetit ovat 1700-luvulta. 1600-luvulta on säilynyt muun muassa ehtoollismalja ja kaksi hautakiveä. Nuorin taidekerrostuma liittyy 1990-luvun lopussa tehtyyn sisäkorjaukseen.

 

Tuomiokirkon maalaustaide

Oulun tuomiokirkko sisältä kuvattuna.

Kuva: Sanna Krook

Sakastiin vievän oven yläpuolella on Johannes Messeniuksen (1579/1580-1636) muotokuva, jonka Cornelius Årendtz (1590-1655) todennäköisesti maalasi vuonna 1611. Messeniuksen muotokuvan oikealle puolella oli vuoteen 2020 asti, Carl Peter Elfstömin, maalaus Jeesus 12-vuotiaana temppelissä vuodelta 1808. Syyskuussa 2020 edellisen paikalle ripustettiin uusi taideteos Taivaanranta – Divine Horizon. Kyseisen maalauksen on maalannut, Ylikiimingissä asuva, oululainen taidemaalari Sampo Kaikkonen (s. 1975). Kaikkosen maalaustapa on vuosisatoja vanha kerrosmaalaustekniikka, jossa valojen ja varjojen merkitys korostuu. Yhdessä kuorin ja alttarin taideteokset muodostavat ihmisen elämän suuntaa ja päämäärää käsittelevän kokonaisuuden. Ristikäytävien päädyissä ja kupolin ristikulmissa on Paavo Leinosen (1894-1964) vuonna 1932 maalaamat freskot, joissa on kuvattuna Tuhlaajapoika, Hyvä paimen sekä enkeleitä. Vanhemmat lasimaalaukset vuodelta 1932 ovat Gunnar Forströmin (1894-1958) suunnittelemat. Edellisten aiheina ovat Kristuksen syntymä, enkelien ilmoitus paimenille ja kuninkaiden kumarrus sekä Hyvä paimen ja Kristus lasten kanssa, Pyhä Henki, Vuorisaarna, Kristus saarnaa pellolla ja merellä, Kristus parantaa ramman, herättää Jairuksen tyttären ja parantaa sokean.

Vuodelta 1898 olevien alttariseinän lasimaalausten, joiden tekijästä ei ole tarkempaa tietoa, aiheina ovat Kristus ristillä sekä Kristuksen ylösnousemus. Uudemmat lasimaalaukset vuodelta 1977 ovat kolmen taiteilijan suunnittelemat; Lauri Ahlgrenin (s. 1929) Palava pensas, Onni Ojan (1909-2004) Vuorisaarna sekä Bruno Tuukkasen (1891-1979) Jeesuksen elämästä. Kirkon vanhempi alttaritaulu on pohjoissakaran seinällä; se kuvaa Kristusta ristillä. Taulun on maalannut oululainen kauppias ja rakennusmestari Henrik Wacklin (1735-1802). Oulun tuomiokirkkoa voisi sen alttaritaulun mukaan kutsua Kristuksen kirkastumisen kirkoksi. Hovimaalarin Robert Wilhelm Ekmanin (1808-1873) vuonna 1859 maalaamassa alttaritaulussa kuvataan vaikuttavalla tavalla kirkastusvuoren tapahtumaa. Kristus on sinertävään ja vaaleanpunaiseen asuun puettuna kääntänyt kasvonsa kohti taivasta ja hänen vierellään ovat vaaleapukuiset Vanhan testamentin profeetat Mooses ja Elia. Kuvassa on myös Kristuksen jalkojen juureen kumartuneina kolme opetuslasta: Pietari, Jaakob ja Johannes.

 

Muuttuminen ajan saatossa

1900-luvun peruskorjauksen yhteydessä kirkkoon saatiin uusia taide-esineitä: Reijo Hukkasen (s. 1946) taideteos Valo-ovi pääsisäänkäynnissä, kuvanveistäjä Riitta Helevän (s. 1951) suunnittelema alttari - krusifiksi ja lähetyskynttelikkö sekä tekstiilitaiteilija Airi Snellman-Hännisen (s. 1930) suunnittelemat liturgiset tekstiilit. Kuorin päätyyn Veikko Törmänen (s. 1945) maalasi Elämänkaari-nimisen maalauksen. Kangasalan urkutehtaan rakentamat niin sanotut romanttiset 62-kertaiset pääurut ovat vuodelta 1938. Urkurakentamo Veikko Virtasen vuonna 1983 rakentamat kuoriurut ovat 18-äänikertaiset. Vuonna 1999 tuomiokirkkoon hankittiin cembalo, jonka valmisti ruotsalainen Stig Lundmark. Kirkossa on myös piano, joka on käytettävissä tilaisuuksissa. Tuomiokirkon aseman kirkko sai vuonna 1900, kun piispanistuin siirrettiin Kuopiosta Ouluun. Siitä lähtien tuomiokirkko on ollut Pohjois-Suomen kirkollisen elämän keskus ja olennainen osa Oulun kaupunkikuvaa. Papiksi ja diakonissaksi vihkimiset toimitetaan tuomiokirkko.

Kirkon sisäasu on kokenut vuosien varrella monia muutoksia. Viimeinen perusteellinen sisäkorjaus tehtiin vuosina 1996-1997 Arkkitehtitoimisto Laatio Oy:n suunnitelmien mukaan. Kirkko sai pienen kryptan kirkollisia toimituksia ja tilaisuuksiin valmistautumista varten. Kryptaan mahtuu noin 50 henkilöä. Kirkko edustaa uusklassista tyyliä. Suorat linjat, vaaleat pinnat, marmoroinnit ja kultaukset luovat juhlavat ja arvokkaan tunnelman. Sisäasu kunnioittaa empiretyylin henkeä. Kirkossa on nykyisin runsaat tuhat istumapaikkaa. Kirkkopuistossa sijaitsee Suomen sisällissodan sankarihauta-alue. Alueen suunnitteli arkkitehti Hilding Ekelund. Sisällissodassa kaatuneiden muistomerkki Pro patria mortui paljastettiin 29. syyskuuta 1922. Graniittisen muistokiven reliefin teki kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Oulun tuomiokirkko ja sen kellaritiloissa sijaitseva krypta ovat seurakuntalaisten käytettävissä kirkollisia toimituksia (esimerkiksi kasteet ja häät) varten.

Lue lisää Oulun tuomiokirkon historiasta ja taiteesta.

Lue lisää sankarihautausmaista.

Lue lisää Oulun hautausmaasta.

Katso lisää kuvia Oulun tuomiokirkosta.

Kirkkotarhan Pikku Sofian kirkko.

Tiedustelut: (08) 3161 401

Kirkko on avoinna kesällä 2021 päivittäin 24.5.–31.8. klo 10–20, opas paikalla.
Maanantaisin klo 17 on yleiskierrokset, torstaisin klo 17 on teemakierrokset. Katso teemat täältä. 
Pappi tavattavissa keskiviikkoisin klo 16–18.
Cafe Krypta on avoinna 14.6.–6.8.2021 ma–to klo klo 10–18, pe klo 10–15.

 

Faktaa Oulun tuomiokirkosta

Sijainti  Kirkkokatu 3A 90100 Oulu
Koordinaatit 65° 0′ 53″ N, 25° 28′ 33″ E
Seurakunta Oulun tuomiokirkkoseurakunta
Rakentamisvuosi 1777
Suunnittelija Daniel Hagman (1777), Carl Ludvig Engel (1832)
Materiaali kivi
Istumapaikkoja 1540
Tyylisuunta uusklassinen tyyli

Kuvaaja: Elias Mäenpää

 

Oulun tuomiokirkko sai uuden taideteoksen 26.9.2020.  ”Taivaanranta – Divine Horizon” - teoksen on maalannut oululainen, Ylikiimingissä asuva taidemaalari Sampo Kaikkonen.Tällä videolla hän kertoo ajatuksiaan teoksen synnystä.

Ilmakuvaa Oulujoen pyhiinvaelluksen kohteista. 

Lisätietoja ja lähteet:

Lämsä, Erkki 1999: Oulun seudun kirkot. Oulurepro, Oulu.

Seppänen, Arvi ja Kokkonen, Ilpo 2002: Oulun Tuomiokirkko - Oulu Cathedral, evangelical-lutheran. Kirjapaino Kaleva, Oulu.

Koivula, Veijo ja Okkonen, Ilpo 2015: Pyhät tilat – Holy places. Ekumeeninen kirja Oulun kirkoista – An ecumenical book of Oulu churches. Jelgavas tipografija, Latvia.

Schali, Kirsi (toimittanut) 1996: Oulun hautausmaat. Oulun evankelis - luterilainen seurakuntayhtymä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Due, Andrea ja Laboa, Juan Maria 1998: Kristinusko 2000 vuotta. Kirjapaja OY, Helsinki.

Virkkunen, A. H., Halila, Aimo ja Hautala, Kustaa 1953-1982: Oulun kaupungin historia 1-5. Oulun kaupunki, Oulu.

www.oulunseurakunnat.fi

https://evl.fi/pyhiinvaellus

www.wikipedia.fi

www.commons.wikimedia.org

www.finna.fi

 

(Sivu päivitetty 2.7.2021)