Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Iloisen valoisa tunnelma
Kirkon on suunnitellut arkkitehti Juha Leiviskä. Hän on käyttänyt esikuvina suunnittelussa 1600- ja 1700-lukujen iloisia puukirkkoja ja eteläsaksalaisia myöhäisbarokkikirkkoja. Kirkon sisustusmateriaalina on käytetty runsaasti puuta, yleissävynä on vaalea väri ja kirkkoon ohjautuvalla valolla on keskeinen merkitys ajatellen tilan tunnelmaa.
Pyhän Tuomaan kirkon tiloihin on sijoitettu taiteilija Hannu Väisäsen teos Elämän seppele, johon kuuluu alttaritaulu ja yhdeksän muuta maalausta. Lisäksi hän on suunnitellut kirkkotekstiilit.
Kirkossa on 23-äänikertaiset urut, jotka on sijoitettu välittömästi alttarin ja kuorotilan yhteyteen.
Pyhän Tuomaan kirkon liturgiset tekstiilit
Pyhän Tuomaan kirkon alttarivaatteet, saarnatuolin kirjaliinat ja valkoisen messukasukan on suunnitellut kuvataiteilija Hannu Väisänen. Hän on maalannut myös kirkon alttaritaulun ja siihen liittyvän "Elämän seppele" kokonaistaideteoksen vuosina 1975–1977. Teos koostuu alttaritaulusta ja kolmestatoista maalauksesta, jotka on sijoitettu eri puolille rakennusta. Maalauksissa toistuva köynnösaihe kiertää kirkon tilat ja katkeaa lopulta alttaritaulun ristiin, jonka keskukseen on kuvattu elämän kruunu.
Köynnös- ja seppeleaiheet viittaavat kristillisinä vertauskuvina iankaikkiseen elämään. Nämä kuviot kertautuvat myös villasta kudotuissa liturgisissa tekstiileissä, joita on valkoinen, vihreä, violetti, punainen ja musta sarja. Niiden rinnalla kuoleman voittamisen ja ylösnousemuksen ilosanomaa vahvistavat valkoisen ja vihreän sarjan palmunoksa- ja liljakuviot.
Valkoinen lilja toistuu myös mustissa tekstiileissä. Punaisessa alttarivaatteessa köynnösaiheeseen on yhdistetty kyyhkynen, Pyhän Hengen vertauskuva. Lupaus iankaikkisesta elämästä on kuvattu paramentteihin niin voimakkaana, että myös Jeesuksen kärsimyksen symboli orjantappurakruunu, joka näkyy vihreässä alttarivaatteessa, saa voiton kruunun merkityksen kuten alttaritaulussakin.
Teksti: Kirsi Schali