Kiimingin kirkon yhteydessä oleva hautausmaa oli pitkään käyttämättä, kunnes se otettiin jälleen käyttöön kirkon 200-vuotisjuhlien yhteydessä 1961. Hautausmaa jakaantuu vanhempaan osaan, Kirkkomaahan sekä Uuteen hautausmaahan.
Kirkkomaa
Kirkkomaa otettiin käyttöön pian kirkon rakentamisen jälkeen 1760. Vuonna 1890, uusien terveydenhoitoasetusten johdosta, Kirkkomaahan hautaaminen loppui ja hautaukset siirtyivät Jäälin hautausmaalle. Kirkon yhteydessä olevalle hautausmaalle haudattiin ainoastaan sotien uhreja kunnes kirkon 200-vuotisjuhlien aikoihin, vuonna 1961, Kirkkomaa otettiin uudelleen hautauskäyttöön.
Kirkonpihassa on kaksi sodissa kaatuneiden muistopatsasta: vapaussodan muistomerkki ja Oskari Jauhiaisen tekemä sankarivainajien muistomerkki ”Sotilaan hyvästijättö”.
Sankarihauta-alueella on 6 vuonna 1918 kaatuneen vapaussoturin sekä 62 talvi- ja jatkosodan uhrin hautaa.
Hautausmaalla on myös muualle haudattujen muistomerkki.
Kirkkomaan pinta-ala on 0,7ha. Vuosittain hautausmaahan haudataan keskimäärin 13 vainajaa.
Kirkkomaa on puuston osalta metsähautausmaa-tyyppinen, mutta hautarivistöt on nurmetettu. Hautausmaata ympäröi sammalpintainen 1700- luvulta peräisin oleva kiviaita.
Uusi hautausmaa
Uusi hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1.11.2010. Alueen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy. Kokonaispinta-ala on noin 1,5 ha. Vuosittain uudelle osalle haudataan keskimäärin 15 vainajaa. Hautausmaata ympäröi kiviaita. Uuden hautausmaan ja Kirkkomaan väliin on jätetty kapea metsäalue, joka on tarkoitettu muistoalueeksi.
Parkkipaikka: Kiimingin kirkon parkkialueella on tilaa noin 80 autolle.