Hyppää sisältöön

Rokuan kansallispuisto

Rokuan kansallispuiston kyltti metsän keskellä.

Rokuan kansallispuisto. Kuva: Wikipedia Commons

Rokuan kansallispuisto sijaitsee Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Puisto on perustettu vuonna 1956 suojelemaan Rokuanvaaran harjumuodostuman arvokkaita luontotyyppejä ja maastonmuotoja. Erityisen kuuluisa puisto on luonnontilaisista karukkokankaistaan ja jääkauden muovaamista maastonmuodoistaan. Rokuanvaaran harjumuodostuma syntyi viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa jäätikön sulamisvirtojen kasatessa paikalle runsaasti hienoa maa-ainesta. Rokuan maisemalle ominaisia piirteitä ovat jäkäliköt, mäntymetsät ja suppalammet.

Kansallispuistossa on merkittyjä reittejä, kota, tulentekopaikka ja luonto-opastustauluja. Patikkareitit yhdistävät kansallispuiston Rokuan alueen majoitus- ja opastuspalveluihin. Majoitusta voi tiedustella suoraan alueen yrityksistä. Puiston puusto on mäntyvaltaista, kenttäkerroksen kasvillisuutta hallitsevat jäkälät ja varvut, pensaskerroksen lajeja ei juuri ole. Rokuan kansallispuiston pinta-ala on 15 neliökilometriä. Puisto käsittää Rokuanvaaran harjumuodostuman arvokkaimman osan. Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa, joka ulottuu Suomen itärajalta, Ilomantsista, Hailuodon saareen Oulun edustalle.

 

Rokuanvaara

Rokuan maisemaa Syväjärvellä. Kuva: Mari Laurinen

Rokuan maisemaa Syväjärvellä. Kuva: Jarmo Korhonen

Rokuanvaaran alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnassa, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnissa. Alueen kolme kuntaa kehittävät Rokuan matkailua yhteistyössä alueen majoitusyritysten ja Metsähallituksen kanssa. Rokuan alue kuuluu Rokua Unesco Global Geopark -kokonaisuuteen yhdessä Oulujokilaakson ja Oulujärven Niskanselän alueiden kanssa. Geopark-verkoston kohteet ovat geologisesti ainutlaatuisia kohteita, joissa geologia on otettu osaksi matkailua ja opetusta.

 

Keisarintie huokuu historiaa

Rokuan kansallispuiston etelärajaa seuraava Keisarintie on osa vanhaa Oulu–Kajaani -liikenneväylää. Sen raivaaminen aloitettiin Kajaanin linnan rakentamistöiden yhteydessä. Keisarin tie rakennettiin yhdistämään Kajaanin ja Oulun linnoja, koska tärkeänä motiivina tielle oli valtakunnan puolustaminen. Tie on kulkenut Oulusta Säräisniemelle Oulujärven länsirannalle, josta matka kohti Kajaania on jatkunut Oulujärven yli joko vesitse tai jäitse. Keisarintie valmistui 1610-luvulla, jolloin sitä käyttivät sotilaat, virkamiehet ja kauppiaat. Myös posti Viipurista Ouluun kulki Keisarintietä pitkin. Suurempia tavaramääriä kuljetettiin tien valmistuttuakin Oulujokea pitkin.

Keisarintie on saanut nimensä Venäjän tsaarin, keisari Aleksanteri I:n mukaan. Venäjän tsaarin oli tarkoitus vuonna 1819 kulkea Suomen vierailunsa aikana kyseistä reittiä pitkin Kajaanista Ouluun. Matkasuunnitelmiin tuli kuitenkin muutos yllättäen noussee syysmyrskyn myötä. Sen sijaan Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa II Aadolf sensijaan on talvella 1622 matkannut kyseistä reittiä matkallaan Liivinmaan sodasta Viipurin kautta valtiopäiville Tukholmaan. Perinteinen meritie Suomenlahti oli silloin tietenkin jäässä, ja matka maitse Viipurin, Savonlinnan, Oulun ja Haaparannan kautta Tukholmaan kiertäen oli paras, ellei jopa ainut mahdollinen. Ruotsin hallitsijan mukaan tietä on aikoinaan kutsuttu myös Kuninkaantieksi.

Lue lisää Rokuan kansallispuistosta täältä

Lue lisää Keisarintiestä täältä

 

 

Rokuan kansallispuisto kartalla

 

Lisätietoa ja lähteet: 

Ajankohtaista 

Aktiviteetit 

Historia 

Kartat 

Luonto 

Ohjeet 

Palvelut 

Reitit 

Rokua kartta (retkikartta.fi) 

Rokua sää (ilmatieteenlaitos.fi)

Yhteistyötahot

www.wikipedia.fi

 

(Sivu päivitetty 31.3.2021)