Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Haukiputaan seurakunnan väestökehitystä voidaan seurata vasta 1500-luvun puolivälistä alkaen, koska mitään asiakirjatietoa ajasta ennen sitä ei varsinaisesti ole.
Ensimmäiset varsinaiset tiedot seudun asutuksesta ovat kuitenkin 1400-luvun lopulta. Ehkä mielenkiintoisin tieto on Vatikaanin arkistossa. Se on paavi Innocentius VIII:n kirjeessä, joka on päivätty 16.8.1488 ja joka on koskenut Iin kirkkoherranimitystä. Kirjeessä mainitaan Kello Iin anneksina. Noina aikoina anneksilla tarkoitettiin seurakuntaa, jossa oli oma kirkko mutta ei omaa pappia. On todennäköistä, että Kellon kylässä oli asutusta jo melko paljon ja että Kellossa sijaitsevaa kirkkoa käyttivät myös Oulun alueen talonpojat.
Seudun ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet tänne Perämeren rannikolle Satakunnasta, Varsinais-Suomesta, Hämeestä ja Ruotsin puolelta. Myös jotkut lappalaiset ovat jääneet tänne rannikolle kalastamaan ja viljelemään maata. Verotustiedoista voidaan todeta, että 1500-luvun puolivälin jälkeen Kellossa ja Haukiputaalla oli 60 verotaloa.
Katovuodet ja levottomat ajat saivat aikaan sen, ettei väestönkasvu ole ollut kovin nopeaa. Tiedetään, että vuonna 1790 väkiluku oli 1662, 1830 väkeä oli 2058 ja vuonna 1870 2934.
Laivaveistämöiden perustaminen (ensimmäinen 1782) ja Maunun höyrysahan toiminnan alkaminen 1861 ennakoivat jo uuden aikakauden alkamista Haukiputaalla.
Haukiputaasta kehittyi sahapitäjä. Pateniemen, Santaholman, Martinniemen ja Halosenniemen sahat antoivat toimeentulon tämän vuosisadan alussa sadoille perheille. 1900-luvun alussa Haukiputaalle muutti paljon väkeä työmahdollisuuksien perässä.
Seurakunnan väkiluku oli vuonna 1901 jo 4244 henkeä, 1940 10 335 asukasta ja 1960 14 280. Vuonna 1965 seurakunnan alueesta lohkaistiin Oulun kaupungille koko Pateniemi, joten väestön määrä väheni.
Vähitellen sahateollisuus kuihtui ja samoin on käynyt maanviljelyksenkin. Oulu Pohjois-Suomen merkittävimpänä kasvukeskuksena on osaltaan lisäämässä myös haukiputaalaisten määrää.
Vuoden 2013 alusta alkaen Haukiputaan kunta on ollut osa Oulun kaupunkia. Samalla Haukiputaan seurakunnasta tuli osa Oulun seurakuntayhtymää.
Evästeiden avulla tarjoamme parempaa käyttökokemusta. Omat, välttämättömät evästeemme kontrolloivat sivuston toimivuutta ja käytettävyyttä.
Käytämme sivustolla upotuksia sosiaalisesta mediasta, kuten videoita ja sisältöjä. Nämä sisällöt saattavat sisältää käyttäjiä henkilöiviä evästeitä. Nähdäksesi nämä sisällöt sivustollamme hyväksy evästeet.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä