Tuomiokirkko huokuu arvokkuutta ja historiaa
Oulun tuomiokirkko valmistui vuonna 1777 ja nimettiin kuningas Kustaa III:n puolison mukaan Sofia Magdalenan
Keväällä 1822 Oulu tuhoutui tulipalossa ja myös kirkon puurakenteet paloivat. Vain kiviseinät säilyivät ehjinä ja irtain ehdittiin pelastaa. Kirkko rakennettiin pian uudelleen arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan. Runkona olivat alkuperäiset kiviseinät, uutta olivat keskuskupoli, kattorakenteet ja torni. Kirkko valmistui 1832 ja torni 1845.
Tuomiokirkon aseman kirkko sai vuonna 1900, kun piispanistuin siirrettiin Kuopiosta Ouluun. Tuomiokirkko on yhä tänään olennainen osa Oulun kaupunkikuvaa.

Taidolla vaalittu
Kirkon sisäasu on kokenut vuosien varrella monia muutoksia. Viimeisin perusteellinen sisäkorjaus tehtiin 1996 - 1997 Arkkitehtitoimisto Laatio Oy:n suunnitelmien mukaan. Samalla rakennettiin kirkon kellariin krypta, johon mahtuu noin 50 henkilöä.
Kirkko edustaa uusklassista tyyliä. Suorat linjat, vaaleat pinnat, marmoroinnit ja kultaukset luovat juhlavan ja arvokkaan tunnelman.
Oulun tuomiokirkon esineistössä ja taiteessa kohtaavat eri vuosisatojen kerrostumat. Monet esineistä on saatu lahjoituksina. 1600-luvulta on säilynyt ehtoollismalja ja kaksi hautakiveä. Vanhimmat messukasukat, kattokruunut ja lampetit ovat 1700-luvulta.
Romanttiset urut
Kangasalan urkutehtaan rakentamat pääurut ovat vuodelta 1938. Näissä ns.
Tutustu Ilmari Oikaraisen opinnäytetyöhön "Säestyssoitinten vuosisata" sisältyvä kuvaus tuomiokirkon pääuruista ja kuoriuruista.
Tuomiokirkon taideaarteet
Kuoriosan maalaus Taivaanranta