Oulun seurakunnissa työtä paperittomien siirtolaisten kanssa tekee kansainvälisen työn pastori Árpád Kovács.  Auttamisen piirissä on tänä vuonna ollut hieman yli 40 ihmistä.

Oulun seurakuntien tarjoama tuki on muun muassa hätäapuruokaa ja hätämajoitusta.

”Kirkko ei sulje ovea ihmiseltä, jolla ei ole paikkaa mihin mennä tai mahdollisuutta saada selviytymiseensä kuuluvaa muuta apua”, Kovács toteaa.

Oulussa työtä paperittomien auttamiseksi tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Oulussa toimivassa Paperittomat-verkostossa on kirkon lisäksi edustaja muun muassa Suomen Punaisesta Rististä, Pakolaisneuvonnasta, Hiv-tukikeskuksesta, Oulun Diakonissalaitoksesta, Oulun NNKY:stä, Oulun kaupungista sekä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä. Myös Oulun poliisi on tarpeen mukaan läsnä kokoontumisissa.

Apu lisää turvallisuutta

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden auttamiseksi voidaan myös miettiä, onko turvapaikkaprosessissa huomioitu kaikki asiat. Paperittomien kohdalla katsotaan, olisiko paperittoman olemassaolon laillistaminen mahdollista muuten. Turhaa toivoa ei kuitenkaan herätetä. Yksi vaihtoehto on vapaaehtoinen kotiinpaluu.

Kristilliseen uskoon kuuluu hädänalaisten auttaminen, muistuttaa myös yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen. ”Kyse on auttamisesta ja ihmisen auttaminen ei ole Suomessa kiellettyä. Ketään ei piilotella, vaan asiassa toimitaan yhteistyössä viranomaisten kanssa.”

Kovács uskoo, että selän kääntäminen paperittomille saattaa pahimmillaan edesauttaa henkilön ajautumista rikollisuuden pariin – joko tekijäksi tai uhriksi. Turvapaikanhakuun ja pakolaisuuteen liittyy useita mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä. Tämä tosiasia on hyvä tiedostaa.

”Siksi verkoston tarjoama apu pikemminkin lisää turvallisuutta suomalaisten keskuudessa kuin tuo turvattomuutta yhteiskuntaamme”, Kovács muistuttaa.  

Oulun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 5.9.2017 tehtiin aloite, jossa pyydettiin selvitystä Oulun seurakuntien toiminnasta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kanssa. Aloitetta käsiteltiin yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 14.9.2017.

Lue lisää ensi viikon Rauhan Tervehdys -lehdestä, lehti ilmestyy 21.9.2017.

Kuva: Sanna Krook
Julkaistu 14.9.2017