Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Tavoitteena oli vahvistaa oman työn johtamisen valmiuksia työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä tunnistaa sellaisia työhyvinvointiin vaikuttavia asioita/tekijöitä, joita olisi tarpeen kehittää omissa yksiköissä ja yhteistyössä muiden kanssa.
Tarkoituksena oli käynnistää yhteiskehittämisen perustana olevia tiimivalmiuksia ja moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä.
Valmennus toteutettiin keväällä ja syksyllä 2021 valmennuksista vastasi Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Kuvio esittää valmennuksen prosessin ja työapajojen teemat. Työpajat käsittivät kaksi peräkkäistä aamupäivää. Työpajoja oli valmennuksessa yhteensä kolme. Näiden työpajojen välillä oli sparrausryhmien tapaamiset, joita valmennuksen aikana oli kolme.
Työpajojen sisällöt
Työpaja 1 teemana oli hyvinvoiva ja toimiva työyhteisö:
Työpaja 2 teemana oli Itsensä johtaminen ja työyhteisötaidot
Työpaja 3 teemana oli Askeleet työhyvinvoinnin yhteiskehittämiseen
Valmennus oli kohdennettu Oulun seurakuntien, Oulun seurakuntayhtymän sekä Limingan rovastikunnan seurakuntien ja Pohjois-Suomen ortodoksisen seurakunnan työntekijöille ja työyhteisöille.
Osallistujia oli yhteensä 79, 12 eri työyhteisöstä.
Valmennuksissa syntyi useita hienoja yhteiskehittämisen kokeiluita ja suunnitelmia, joista osa meni heti käytäntöön. Katso tästä Yhteiskehittämisen ituja -puuLinkki avautuu uudessa välilehdessä (kuva pdf-muodossa, ei-saavutettava tiedosto).
Osallisuus suhteessa- hankkeessa loppuharjoittelunsa suorittanut Maria Karhu-Parkkonen koosti kevään 2021 aikana hankkeelle seurakunnan työntekijöiden henkistä / hengellistä työhyvinvointia kartoittavan kyselyn. Kysely on tehty sosionomi-diakoniopiskelijoiden Anni Haikaraisen ja Maria Karhu-Parkkosen opinnäytetyön sekä Kirkkohallituksen Pyhä painopiste -hankkeessa (2010–2012) toteutetun kyselyn pohjalta. Kyselyn avulla seurakunnat saavat arvokasta ja hyödynnettävää, sisällöltään merkittävää tietoa työyhteisön hengellistä hyvinvointia tukevista ja vahvistavista tekijöistä sekä tietoa, jonka avulla voidaan kehittää toimintaa entisestään. Arvioinnin merkitys seurakunnan osalta korostuu hankkeen päätyttyä ja mittarin jääminen seurakuntien käyttöön tuo pohjaa pitkäjänteiselle ja sitoutuneelle kehittämisotteelle osaksi säännöllistä työhyvinvoinninkartoitusta.
Kysely pdf-tiedostonaLinkki avautuu uudessa välilehdessä (ei-saavutettava tiedosto)
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä