Kirkon jäsenenä

Kun kuulut kirkkoon, olet rippikoulun käynyt ja konfirmoitu

  • sinut voidaan vihkiä kirkolliseen avioliittoon
  • voit saada kutsun kummiksi
  • sinut voidaan siunata hautaan
  • voit toimia luottamushenkilönä

 

Luottamushenkilöt - osallistumista ja vastuuta

Luottamushenkilöt käyttävät seurakunnissa ylintä valtaa. Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat seurakuntalaisten edustajia ja seurakunnan työntekijöiden kumppaneita.
 
He ovat mukana päättämässä, vaikuttamassa, ideoimassa ja kehittämässä seurakunnan toimintaa kirkkovaltuustoissa, kirkkoneuvostoissa, seurakuntaneuvostoissa ja johtokunnissa.
 
Parhaimmillaan seurakunnan luottamushenkilöissä on monenikäisiä ja eri elämänalueilla vaikuttavia henkilöitä, jotka tuovat oman persoonallisen panoksensa ja näkemyksensä seurakunnan toimintaan.
 
Luottamushenkilöt valitaan vaaleissa aina neljä vuotta kestävälle kaudelle. 
 

Seurakuntalaisen aloite luottamuselimille

Jokaisella seurakunnan jäsenellä on mahdollisuus tehdä seurakunnan ja kirkon toimintaan liittyvä aloite. Se tehdään kirjallisena seurakuntaneuvostolle ja toimitetaan seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Seurakuntaneuvosto käsittelee aloitteet. Jos aloite koskee kirkkovaltuuston päätösvaltaan kuuluvaa asiaa, seurakuntaneuvosto valmistelee aloitteen valtuustolle.

Kokonaiskirkon asioihin liittyvä aloite voi edetä aina kirkon "eduskuntaan" eli kirkolliskokoukseen saakka. Reitti voi olla esimerkiksi: seurakuntalaisen aloite - seurakuntaneuvosto - hiippakuntavaltuusto - kirkolliskokous.

Maksamallasi kirkollisverolla huolehditaan, että

  • työntekijät ovat käytettävissä elämän tärkeissä tapahtumissa ja arjessa
  • vainajat haudataan ja hautausmaat pysyvät kunnossa
  • heikko-osaisia autetaan - kirkon jäsenyys tai uskon syvyys ei ole avun saamisen ehto
  • monipuolista toimintaa on tarjolla eri-ikäisille ja erilaisista asioista kiinnostuneille
  • perheitä autetaan kasvatustehtävässään
  • kirkot ja muut seurakuntien tilat pysyvät lämpiminä ja kunnossa

 

Talouden perustana kirkollisvero ja yhteisövero

Seurakuntien taloudenpito muistuttaa hyvin paljon kuntia. Molempien toiminta on riippuvainen kertyneistä verotuloista. Toimintaa rahoitetaan kirkollisverolla ja yhteisöverolla. Vuonna 2014 kirkollisveroprosentti oli yhtymän seurakunnissa 1,25.

Kirkon osuus valtiolle maksetusta yhteisöverosta on tukea yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien hoitamisesta. Niihin lasketaan hautaustoimi, kirkonkirjojen pito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoa.

Tutustu talousarvioihin ja toimintasuunnitelmiin

Lapsi- ja nuorisotyötä, jumalanpalvelusta, hautausmaiden ylläpitoa ja diakoniaa

Seurakunnat käyttävät voimavaroistaan (henkilöstö-, työtila-, palvelu- ja tuotekuluistaan) lähes kolmasosan lapsi- ja nuorisotyöhön. Lapsiperheille, lapsille ja nuorille järjestetään paljon toimintaa.

Diakonian painopiste on henkisessä ja hengellisessä auttamisessa, mutta viimeisen 15 vuoden aikana konkreettista materiaalista apua on jaettu entistä enemmän. Diakoniatyö joutuu täydentämään myös mielenterveyden avopalveluja.

Hautaustoimilaki velvoittaa seurakuntia tarjoamaan jokaiselle kunnan asukkaalle hautapaikan. Vuoden 2007 alusta seurakunnat on velvoitettu osoittamaan tunnustukseton hautausmaa-alue niille, jotka eivät halua tulla haudatuiksi kristilliselle hautausmaalle.