Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Suomen senaatti päätti tammikuussa 1904 Oulun kaupunki- ja maaseurakunnan jakamisesta sekä vastaavien uusien seurakuntien perustamisesta. Seuraavan vuoden alussa pidetyssä kirkonkokouksessa oulujokiset käynnistivät oman kirkon ja hautausmaan rakentamisen. Tuleva Oulujoen seurakunta eli entinen Oulun maaseurakunta oli kuitenkin kesään 1908 saakka entisenlaisessa yhteydessä kaupunkiseurakunnan kanssa. Toukokuussa 1908 tuleva Oulujoen seurakunta käsitteli ensimmäistä kertaa yksin tulo- ja menoarvion seuraavalle kirkollisvuodelle.
Seurakunnan kirkon paikan määräytyminen ei ollut mitenkään itsestäänselvyys, sillä siihen vaikutti se maantieteellinen tosiasia, että joki jakoi Oulun maaseurakunnan kahteen osaan. Myös kaupunki- ja maaseurakunnan välisten suhteiden järjesteleminen vaikutti kirkon sijaintia koskevaan keskusteluun. Kun pohdittiin sitä, että kummalle puolelle jokea kirkko olisi rakennettava, seurakunnan erottamista maaseurakunnan osalta valmistelevassa valiokunnassa äänet jakautuivat tasan 3-3. Lopulta asia eteni niin, että Helsingissä toimiva Suomen senaatti päätti, että kirkko rakennetaan maaseurakunnan kappalaisen virkatalon läheisyyteen Oulujoen pohjoispuolelle.
Oulujoen kirkko valmistui kesällä 1908. Piispa J.R.Koskimies vihki lääninarkkitehti V.J.Sucksdorffin piirtämän jugendtyylisen puukirkon käyttöön elokuun lopulla. Seurakunta piti ensimmäisen varsinaisen kirkonkokouksensa heinäkuun lopulla 1908. Oulujoen seurakunnan itsenäisen vaiheen voidaan katsoa alkaneen syyskuun alussa 1908. Seurakunnan nimeksi tuli Oulujoen seurakunta.
Ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin Utajärven kirkkoherra Erkki (Erik) Pesonen, joka astui virkaansa syyskuun alussa 1909. Kirkkoherran virkataloksi tuli entinen maaseurakunnan kappalaisen virkatalo, josta tuli kunnostuksen jälkeen Oulujoen pappila. Seurakunnassa oli vuoden 1908 lopulla kirkonkirjatietojen mukaan lähes 6 200 henkeä. Mainittakoon, että Oulujoen seurakunnan nimimuotoa seurasi pian vuonna 1865 kaupungista erotettu Oulun maalaiskunta, joka muutti nimensä vuoden 1910 lopulla Oulujoen kunnaksi.
Oulun kaupunkia ympäröinyt Oulujoen kunta menetti kaupungin kasvaessa 1900-luvulla alueitaan pala palalta. 1960-luvulle tultaessa Oulujoen kunta oli supistunut huomattavasti ja sen väestö oli laskenut noin 6.000 henkeen. Kunnan elinmahdollisuudet olivat huvenneet vähiin. Se oli itsenäisenä kuntana olemassa vuoteen 1965, jolloin se liitettiin Oulun kaupunkiin. Samana vuonna perustettiin Oulun ev.lut. seurakuntayhtymä, jossa Oulujoen seurakunta oli yksi neljästä yhtymän seurakunnasta. Kolme muuta seurakuntaa olivat Oulun tuomiokirkkoseurakunta, Tuiran seurakunta ja Karjasillan seurakunta.
Oulujoen ensimmäinen kirkkoherra Erkki Pesonen hoiti virkaa kuolemaansa asti vuoteen 1930. Toisena kirkkoherrana toimi vuosina 1932-1940 Yrjö Aukusti Vallinmaa, joka myöhemmin valittiin Oulun piispaksi. Vuonna 1941 kirkkoherraksi tuli Tauno Sutinen. Vilho Lauriala, aikaisemman kanttorin Frans Laurinin poika, oli kirkkoherrana vuodesta 1958 vuoteen 1965. Vuodesta 1967 kirkkoherran virkaa hoiti Ossi Ylimaula. Seurakunnan pitkäaikaisimpana kirkkoherrana on toiminut Paavo Moilanen, jonka vuodet kirkkoherran tehtävässä olivat 1978-2009. Vuosina 2009–2013 kirkkoherrana palveli Jouni Riipinen. Satu Saarinen toimi Oulujoen kirkkoherrana vuosina 2014-2017. Ilkka Mäkinen valittiin seurakunnan paimenen virkaan marraskuussa 2017. Hän aloitti Oulujoen kirkkoherrana helmikuussa 2018.
Oulun kaupungin kasvaessa seurakunnan jäsenmäärä kasvoi. Se oli vuoden 2007 alussa n 18.500. Oulujoen seurakuntaan liitettiin vuonna 2007 Ylikiimingin seurakunta, jolloin Ylikiimingin alueesta tuli Oulujoen seurakuntapiiri. Neljä vuotta seurakuntaan liitettiin Yli-Iin seurakunta, josta tuli liitoksen myötä Yli-Iin seurakuntapiiri. Tällöin tämän maantieteellisesti laajan seurakunnan jäsenmäärä oli noin 23 500 jäsentä.
Oulun seurakuntayhtymä laajeni vuonna 2013 kolmella seurakunnalla: Haukiputaalla, Kiimingillä ja Oulunsalolla. Seuraavina vuosina seurakuntayhtymän luottamuselimissä käytiin keskustelua laajentuneen seurakuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä. Yhtymän luottamuselimet päätyivät seurakuntarajojen tarkistamiseen. Sen seurauksena Yli-Iin ja Ylikiimingin alueet liitettiin Kiimingin seurakuntaan vuoden 2019 alusta ja samalla Oulujoen seurakunta palasi vuotta 2007 edeltäneisiin rajoihinsa. Seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2019 alussa noin 18 700 henkeä.
Oulujoen seurakunnan alueelle sijoittuvat eräät Oulun kaupungin viime vuosien vilkkaimmista kasvualueista kuten Korvensuoran ja Hiukkavaaran suuralue. Voimakas uudisrakentaminen näkyy siinä, että seurakunnan alueelle on muuttanut työikäistä väestöä, joista useilla on lapsia. Seurakunnan jäsenmäärä on viime vuosina kasvanut. Se ylitti vuonna 2020 jälleen 20 000 jäsenen rajan.
Lisää tietoa löytyy mm. seuraavista kirjoista: Hannu Mustakallio, Seurakunta Pohjois-Suomen keskuksessa 2, Oulun kirkkohistoria 2:2 (1905-1945), Antero Tervonen, Oulujokisten sata vuotta ja On riemu, kun saan tulla - Oulujoen kirkko sata vuotta, toim. Kirsi Schali
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä