Jumalanpalvelus on yhteinen juhla

Löydä ajankohtaiset jumalanpalvelukset tapahtumakalenterista.

Jumalanpalvelus on seurakunnan toiminnan ydin. Se on mahdollisuus hiljentyä pyhän äärellä yhdessä muiden seurakuntalaisten kanssa. Seurakuntien jumalanpalveluselämän keskus on perinteisesti kello kymmenen messu sunnuntaisin.

Jumalanpalveluksen toteuttavat pappi ja kanttori yhdessä vapaaehtoisten seurakuntalaisten kanssa. Tietoa erilaisista  vapaaehtoistehtävistä jumalanpalveluksissa. Kuorot ja muut musiikkiryhmät palvelevat jumalanpalveluksissa.

Jumalanpalvelus koostuu Raamatun lukemisesta, saarnasta ja rukouksesta sanojen ja laulujen muodossa. Messuun eli ehtoollisjumalanpalvelukseen kuuluu lisäksi nimenmukaisesti pyhä ateria, ehtoollinenLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Sanajumalanpalveluksessa ei vietetä ehtoollista, se on yleensä kestoltaan messua lyhyempi.

Jumalanpalveluksia järjestetään myös viikon mittaan sunnuntaijumalanpalveluksen lisäksi. Erityismessuja erilaisten teemojen ja erityyppisen musiikin ympärille järjestetään kuukausittain eri puolilla Oulua.

Jumalanpalveluksia voit katsoa myös suorina lähetyksinä VirtuaalikirkossaLinkki avautuu uudessa välilehdessä ja kuunnella suorina lähetyksinä nettiradiosta.

Messusta voit lukea lisätietoja evl.fi-sivuilta.

Perhekirkko

- Koko perheen juhla

Perhekirkossa musiikki, saarnat ja liturgiat toteutetaan kaikenikäisille sopivalla tahdilla ja tyylillä.
 
Perhekirkossa on katsottavaa ja kuunneltavaa niin vauvalle, isommille sisaruksille kuin vanhemmille ja isovanhemmillekin.
 
Perhekirkossa ei pelätä elämän väriä ja ääniä – eikä vilkkaita pikkujalkoja. Perheen yhteisessä jumalanpalveluksessa Jumalan sana ja rakkaus tulevat keskelle elämää.
Seurakuntalaisia polvistuneina alttarilla ehtoolliselle.

Viikkomessu

Viikkomessu kutsuu hiljentymään, mietiskelemään ja rukoilemaan yleensä arkipäivänä: illalla, aamulla tai jonkun teeman yhteydessä. Sitä voidaan viettää myös erityistilanteissa (kuten nuorten jumalanpalveluksissa tms.).

Viikkomessu sisältää nimensä mukaisesti messun eli ehtoollisjumalanpalveluksen keskeiset osat. Viikkomessu voidaan toteuttaa myös lukien.

Seurakuntalaisille varataan mahdollisuus yksityiseen sielunhoitoon ja rippiin ennen viikkomessua tai sen jälkeen.

 

Tuomasmessu

Tuomasmessu on omistettu epäilevälle Tuomaalle. Messussa saa kysyä, etsiä ja epäillä. Musiikki poikkeaa tavanomaisesta messun musiikista siten, että se on voi olla kevyempää ja kokeilevampaa.

Mukana messussa voi olla myös kuoro- tai bändimusiikkia.

 

Gospelmessu

Gospelmessussa soitetaan ja lauletaan nimensä mukaisesti gospelmusiikkia. Kuten messussa yleensäkin, myös gospelmessussa vietetään ehtoollista, pysähdytään Raamatun äärelle ja hiljennytään rukoukseen.

Gospelmessussa on mukana esiintyjiä, kuten bändejä tai muita musiikkiryhmiä. Messussa laulettavat laulut voivat olla virsikirjasta ja Nuoren seurakunnan veisukirjasta.

On sängyn päälle levitetty tilkkutäkki suuri,
nuo monenlaiset kauniit värit siihen sopii juuri.
Hei halleluja, una sancta, yksi pyhä yhteinen, yhteinen.

Ehtoollinen

Viimeisenä yönään Jeesus antoi opetuslapsilleen leipää ja viiniä. ”Ottakaa ja syökää. Tehkää se minun muistokseni”, Jeesus sanoi heille. Hän lupasi oppilailleen olla aina heidän luonaan ja antaa heille rohkeutta.

Ehtoollinen on Jumalan lahja. Siitä riittää kaikille – ihan pienimmillekin. Lapset ovat tasavertaisia seurakunnan jäseniä.  Ehtoollisella nautimme kiirastorstain tavoin leivän ja viinin ja saamme osaksemme Kristuksen ruumiin ja veren, syntien anteeksiantamuksen, armon ja lunastuksen.

Ehtoollinen on kirkon toinen sakramentti. Ensimmäinen sakramentti on kaste, joka on edellytys ehtoolliselle osallistumiselle.

Lapsi ehtoollisella

Myös lapsi voi osallistua ehtoolliselle.

Monella on käsitys, että ehtoolliselle pääsyn edellytyksenä on rippikoulun käyminen. Pelkkä kaste kuitenkin riittää ja lapsella on oikeus ehtoolliseen yhdessä aikuisen kanssa. Rippikoulun suorittaminen antaa nuorelle mahdollisuuden osallistua ehtoolliselle yksin.

Minkä ikäinen lapsi sitten on sopivan ikäinen ehtoolliselle? Kysymys on lapsen omasta toiveesta. Lapsella on kyky kokea ja kunnioittaa pyhää. Lapsen luottamus ja välittömyys johtavat suuria oppeja paremmin lähelle Jumalaa ja uskon salaisuutta.

Lapsen kanssa kannattaa keskustella ehtoollisesta ennen sille osallistumista. Hänelle voi kertoa, että ehtollinen on ilon ja kiitoksen ateria. Jeesus on siinä itse läsnä salatulla tavalla.  Ehtoollinen on pala leipää ja tilkka viiniä, mutta samalla ehtoollisen salaisuudessa leipä on Jeesuksen ruumis ja viini on Jeesuksen veri.  Ehtoollista ei aikuinenkaan voi kokonaan ymmärtää.

 

  • Lapsi voi tulla ehtoollispöytään oman tärkeän aikuisen kanssa.
  • Lapsi polvistuu aikuisen viereen alttarikaiteen äärellä. Pieni lapsi voi seistä tai olla aikuisen sylissä. Kädet voi laittaa ristiin kaiteelle.
  • Aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle, annetaanko lapselle ehtoollinen vai siunataanko hänet.
  • Ehtoollinen jaetaan lapselle samalla tavalla kuin aikuisille.
  • Ehtoollisleipä annetaan käteen, ja se laitetaan itse suuhun. Antaessaan ehtoollisleivän pappi sanoo: ”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu”.
  • Samoin viinipikari annetaan käteen ja se juodaan itse. Samalla ehtoollisen jakaja sanoo: ”Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu”.
  • Jos viini on lapsesta pahaa tai sitä ei haluta lapselle antaa, leipä riittää.
  • Ehtoollisviiniä voi maistaa vanhemman pikarista. Ehtoollisleivän voi myös kastaa itse vanhemman pikariin.
  • Ehtoollisen jälkeen voi hiljentyä hetken ja sitten nousta ja kiittää Jeesusta kumartaen tai niiaten.
  • Lopuksi jokainen palaa omalle paikalleen.