Alttaritaulu Kristuksen kirkastus

Oulun tuomiokirkon alttaritaulun on maalannut hovimaalari Robert Wilhelm Ekman (1808–1873) vuonna 1859. Tyylipiirteiltään romanttinen öljymaalaus kuvaa Kristuksen kirkastumiseen liittyviä tapahtumia, joista kerrotaan Uuden testamentin Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa.

Raamatun mukaan Jeesus meni Taaborin vuorelle kolmen opetuslapsensa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen kanssa. Siellä hän ilmestyi opetuslapsilleen voimakasta valoa loistavana keskustelemassa Mooseksen ja Eliaan kanssa. Pietari sanoi Jeesukselle: "Herra, meidän on tässä hyvä olla; jos tahdot, niin minä teen tähän kolme majaa, sinulle yhden ja Moosekselle yhden ja Eliaalle yhden." Silloin opetuslapset varjosti valoisa pilvi ja he lankesivat pelästyneinä maahan. Pilvestä kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä." Tässä Raamatun kertomuksessa yhdistyvät messiaanisen Kristuksen julistus ja Jeesuksen tuleva kärsimys.

Aihe on ollut yleinen idän kirkkotaiteessa, missä Kristuksen kirkastus -kuvauksia tunnetaan 500-luvulta lähtien. Länsimaisen kirkkotaiteen kuvaohjelmaan aihe otettiin 800-luvulla. Rafael maalasi ensimmäisen kirkastusta kuvaavan monumentaaliteoksen 1518–1520. Suomen kirkkotaiteessa aihe on tunnettu jo 1600-luvulta lähtien, mutta se alkoi yleistyä alttaritauluissamme vuoden 1834 jälkeen. Tuolloin Turun tuomiokirkkoon sijoitettiin ruotsalaisen taidemaalarin Fredrik Westinin kirkastusaiheinen maalaus, jossa on vaikutteita Rafaelin samannimisestä teoksesta.

Varhaisen kansallisromantiikan taidemaalarina tunnettu R. W. Ekman oli valmistunut Ruotsin kuninkaallisesta taideakatemiasta 1836. Opintojensa päätteeksi hän sai matkastipendin, joka mahdollisti vuosia kestävän työskentelyn ulkomailla, Hollannissa, Ranskassa ja Italiassa. Ekman palasi Tukholmaan 1844, jolloin hänet nimitettiin akatemian varsinaiseksi jäseneksi ja hän sai kuninkaallisen hovi- ja historiamaalarin arvonimen.

Vuodesta 1845 lähtien Ekman asui Turussa ja vaikutti merkittävästi Suomen taide-elämään. Samaan aikaan, 1840-luvulla, maamme alttaritaulumaalauksessa vallinnut käsityöläisperinne alkoi väistyä taidemaalauksen tieltä. R. W. Ekman nousikin Berndt Abraham Godenhjelmin ohella Suomen johtavaksi alttaritaulumaalariksi. Taiteellisen työnsä lisäksi hän toimi Turun piirustuskoulun johtajana vuodesta 1846 kuolemaansa saakka.

Ennen nykyisen alttaritaulun valmistumista kirkon alttaritauluna oli rakennusmestari Henrik Wacklinin (1735–1802)maalaus Ristiinnaulittu, joka on nykyisin sijoitettuna kirkon pohjoissakaran itäseinälle. Uuden alttaritaulun hankkimista alettiin suunnitella toukokuussa 1856, jolloin oululaiset juhlivat Krimin sodan päättymistä. Tuolloin kaupungin porvarit aloittivat keräyksen hankkeen toteuttamiseksi ja saivat kokoon kaikkiaan 600 hopearuplaa. Kirkonkokous päätti tilata alttaritaulun hovimaalari R. W. Ekmanilta. Kullattuine kehyksineen teos tuli maksamaan 724 ruplaa. Alttaritaulu sijoitettiin kirkkosaliin vuoden 1860 pyhäinpäivänä.

Teksti: Kirsi Schali

> Takaisin sivulle Historia ja taide