Positiivinen uskonnonvapaus antaa mahdollisuuksia

”Suomalainen joulukulttuuri lauluineen ja tapoineen ovat läpensä kristillisiä”

Itsenäisyyspäivän aikaan mietin kirkkomme vaikutusta maahamme ja kansaamme. Liioittelematta voi sanoa, että muun muassa kansanopetus, köyhäin- ja sairaanhoito, lain ja esivallan kunnioitus sekä hyvinvointi yhteiskunnan perusteet ovat kehittyneet kirkon suojissa vuosisatojen aikana. Raamatun opetukset ja kristilliset arvot ovat antaneet ohjausta yhteiseen elämään.

Tilanne on muuttunut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Kirkolla ei ole enää samaa paikkaa ja asemaa yhteiskunnassa. Viime aikoina uskonnot ovat aika ajoin ja ahtaasti tulkiten koettu jopa vaaralliseksi neutraliteetin ja suvaitsevaisuuden näkökulmasta. Tämä on yllättävää, sillä moniarvoisessa yhteiskunnassa valtion pitäisi suhtautua tasapuolisesti erilaisiin katsomuksiin ja uskontoihin.

Voi jopa tehdä tulkinnan, että uskonnottomuudesta on yritetty tehdä ihanteellista neutraaliutta. Mutta onko uskonnottomuus neutraalia, arvovapaata? Ei. Eduskunta on säätänyt Suomeen uskonnonvapauden, joka on tarkoitettu positiiviseksi oikeudeksi. Yhteiskunta antaa mahdollisuuden oman uskonnon harjoittamiseen sekä yhteisöllisesti että yksilöllisesti, samalla kun se antaa vapauden uskonnosta. Molempia on vaalittava ja kunnioitettava.

Korona aika saattaa rajoittaa koulujen osallistumista joulukirkkoihin ja vastaaviin tapahtumiin kouluissa tulevana jouluaikana. Suomalainen joulukulttuuri lauluineen ja tapoineen ovat läpensä kristillisiä. Toivottavasti rikas jouluperinne saa näkyä ja kuulua kouluissa ja laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Pauli Niemelä,
lääninrovasti
 

Kirjoitus on julkaistu Forum24-lehden 15.12.2021.

Ota yhteyttä

Kirkkoherra
Kiimingin seurakunta
Kirkonniementie 6
90900 Kiiminki

Kiimingin seurakunnan seurakuntaneuvosto: Puheenjohtaja