Pienet ilot

Haukiputaan kirkkopihan kuuseen syttyi tänä adventtina toisen kerran jouluvalot. Kirkkopihaan on kasvanut vuosikymmenten varrella todella näyttävä ja komea kuusi.

Olen kuullut todella paljon hyvää noista kuusen valoista. Muistan ensimmäisen aamun, kun aamuhämärän väistyessä valot loistivat jo kaukaa kirkkotielle tervehtimään tulijaa. Näky on valokuvauksellinen ja se on levinnyt kivasti somessakin.

Tämä aika vaatii paljon pieniä iloja.

Adventtina vietetään pientä paastoa. Usein halumme kohdistuu johonkin sellaiseen, joka meiltä puuttuu. Katseemme kiinnittyy tavaraan ohi ihmisen. Jouluaika huutaa ympärillä huomaamaan kaiken ison, kiiltävän, äänekkäimmän, koristeellisimman, valoisimman, välkkyvimmän. Ja kuitenkin, elämä ja rakkaus itsessään on kaikessa ympärillä olevassa tärkeintä.

Entä jos valmentaisi itseään huomaamaan jotain erilaista. Pienet ilot ja niiden huomaaminen on kasvamista huomaamaan erilaiset asiat elämässä. Huomaa uudet asiat. Huomaa värit. Huomaa muodot. Tunnista pienet ilot.

Talvi itsessään on tuonut paljon iloa. Valo leikkii sinisen eri sävyillä. Lumi kuorruttaa maiseman, se on kuin luotu kuvan ottamiseksi ja lähetettäväksi ystäville.

Näe hyvä ympärilläsi. Jos se tuntuu vaikealta, sitä voi opetella. Kiitollisuus on terveellinen ja antoisa elämänasenne.

Sixten Korkman kirjoitti Helsingin sanomien kolumnissa 30.11, että ”joskus on epäilty, että me suomalaiset olemme onnellisia vain siksi, että tyydymme niin vähään.” Voi olla, mutta Suomen bravuurit: suomalainen luonto, tuloerojen pienuus, kansalaisten luottamus toisiinsa, maailman onnellisin kansa - ei ole vähän.

Ollakseen onnellinen, ei tarvitse mitään lisää.

Jaakko Tuisku,
Haukiputaan seurakunnan kirkkoherra

Teksti on julkaistu Forum24-lehdessä 8.12.2021.

Ota yhteyttä

Kirkkoherra
Karjasillan seurakunta
Kotkantie 3 B1, 2. krs
90250 Oulu

Karjasillan seurakunnan seurakuntaneuvoston puheenjohtaja