Tietoa seurakuntavaaleista

Seurakuntavaalit ovat 18.11.2018

Seurakuntavaalit toimitetaan neljän vuoden välein. Marraskuussa valitaan 400 seurakuntaan yhteensä noin 9000 uutta luottamushenkilöä. He päättävät mm. siitä, keitä valitaan seurakunnan työntekijöiksi, minkälaisia kerhoja pidetään ja keitä autetaan – missä ja miten.

Seurakuntavaalit ovat ennen kaikkea paikalliset vaalit, joissa seurakuntalaisten joukosta valitaan henkilöt suunnittelemaan toimintaa seuraavalle nelivuotiskaudelle. Seurakuntavaaleissa pääset vaikuttamaan oman seurakuntasi tulevaisuuteen.

Äänestysoikeus on kaikilla seurakunnan 16 vuotta täyttäneillä jäsenillä.

 

Ehdokkaat 2018
Huom! Tämä ei ole virallinen ehdokaslistojen yhdistelmä >>

Vaalien aikataulu

Ehdokasasettelu päättyy 17.9.2018

Ennakkoäänestys 6.-10.11.2018

Vaalipäivä 18.11.2018

Seurakuntavaaleissa äänestetään oman seurakunnan ehdokkaita

Seurakuntavaaleissa äänioikeus on jokaisella kirkon jäsenellä, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 16 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Äänioikeutta käytetään siinä seurakunnassa, jossa äänioikeutettu on merkitty seurakunnan jäseneksi viimeistään vaalivuoden elokuun 15. päivänä.

Äänestä ennakkoon tai varsinaisena vaalipäivänä

Voit äänestää ennakkoon missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa ympäri Suomen, mutta voit antaa äänesi vain oman seurakuntasi ehdokkaalle. Vaalipäivänä 18.11. äänestäminen tapahtuu kotiseurakuntasi äänestyspaikassa klo 11–20.

Ennakkoäänestysaika on tiistaista lauantaihin 6.–10.11.2018 ja paikat vaihtelevat seurakunnittain. Tarkista paikat ja niiden aukioloajat ennen äänestämään lähtemistä.

Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan äänestyspaikalle!

Kotiäänestys on mahdollinen äänioikeutetulle, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Huom. Jos olet muuttanut uuden seurakunnan alueelle 15.8. jälkeen, käytät äänioikeutta vanhassa seurakunnassasi.

Mihin seurakuntaan kuulun? 

 

HUOM!
Yli-Ii ja Ylikiiminki seurakuntavaaleissa 2018


Yli-Iin ja Ylikiimingin alueet ovat kuuluneet Oulujoen seurakuntaan siitä lähtien, kun ne liitettiin Oulun seurakuntayhtymään. 1.1.2019 nämä alueet siirretään Kiimingin seurakuntaan. Tämä tulee ottaa huomioon jo syksyn 2018 seurakuntavaaleissa: yli-iiläiset ja ylikiiminkiläiset ovat ehdokkaana Kiimingin seurakunnassa toimivissa valitsijayhdistyksissä – ja vastaavasti yli-iiläiset ja ylikiiminkiläiset äänioikeutetut seurakunnan jäsenet äänestävät vaaleissa Kiimingin seurakunnan listoilla olevia ehdokkaita.

Seurakuntayhtymässä on kahdet vaalit

Oulun seurakunnat muodostavat seurakuntayhtymän, ja tästä syystä Oulussa äänestetään kaksissa vaaleissa. Vaaleilla valitaan

  •     51 jäsentä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka johtaa seurakuntayhtymää sekä
  •     jäsenet kunkin seurakunnan omaan seurakuntaneuvostoon, joka johtaa kyseisen seurakunnan toimintaa.

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää seurakuntayhtymän talousarviosta, kirkollisveron suuruudesta, rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista. Kirkkovaltuusto jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken. Kirkkovaltuuston äänestyslippu on valkoinen.

Seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan toimintaa. Kukin seurakuntaneuvosto päättää oman seurakuntansa toiminnasta ja valitsee seurakunnan työntekijät. Lapsityö, nuorisotyö, vanhustyö ja diakoniatyö painotuksineen kuuluvat seurakuntaneuvostojen toimialaan. Seurakuntaneuvoston äänestyslippu on värillinen.

Molempia vaaleja varten on omat ehdokaslistat. Sama ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa tai vain toisessa.

 

Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan 12.6.2018 yhteisen kirkkovaltuuston paikkojen jaon vaalikaudelle 2019–2022 seurakuntien kesken seuraavasti:

  • Oulun tuomiokirkkoseurakunta 6 paikkaa

  • Haukiputaan seurakunta 6 paikkaa

  • Karjasillan seurakunta 10 paikkaa

  • Kiimingin seurakunta 6 paikkaa

  • Oulujoen seurakunta 7 paikkaa

  • Oulunsalon seurakunta 4 paikkaa

  • Tuiran seurakunta 12 paikkaa.

 

Seurakuntaneuvostojen paikkamäärät

  • Oulun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoon valitaan 14 jäsentä
  • Haukiputaan seurakunnan seurakuntaneuvostoon valitaan 14 jäsentä
  • Karjasillan seurakunnan seurakuntaneuvostoon valitaan 16 jäsentä
  • Kiimingin seurakunnan seurakuntaneuvostoon valitaan 14 jäsentä
  • Oulujoen seurakunnan seurakuntaneuvostoon valitaan 14 jäsentä
  • Oulunsalon seurakunnan seurakuntaneuvostoon valitaan 12 jäsentä
  • Tuiran seurakunnan seurakuntaneuvostoon valitaan 16 jäsentä.

Viime vaalien lukuja Oulussa

Edellisissä, vuoden 2014 vaaleissa äänestysprosentti Oulussa oli 12,6 ja äänestämässä kävi 14 551 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä.

Äänestysprosentit seurakunnittain:

  • Oulun tuomiokirkkoseurakunta 11,2 %
  • Haukiputaan seurakunta 15,6 %
  • Karjasillan seurakunta 11,1 %
  • Kiimingin seurakunta 16,5 %
  • Oulujoen seurakunta 14,6 %
  • Oulunsalon seurakunta 24,5 %
  • Tuiran seurakunta 9,4 %

 

 

 

Lisää tilastotietoa viime vaaleista.

Seurakuntavaalien 2014 loppuraportti, Kirkon tiedotuskeskus

 

Yksittäisistä kirkonkokouksista yhteiseen vaalipäivään – seurakuntavaalien historiaa

Kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet saavat osallistua seurakuntansa luottamushenkilöiden valintaan äänestämällä seurakuntavaaleissa, ja ehdokkaaksi voi asettua 18-vuotiaana. Nykyinen käytäntö tuli voimaan 2010. Aina tavallisen kirkon jäsenen mahdollisuus vaikuttaa oman seurakuntansa asioista päättävien henkilöiden valintaan ei ole suinkaan ollut näin tasavertainen.

Valtaa varojen mukaan

Seurakuntavaaliemme historia ulottuu keskiajalle, jolloin maallisten käräjien tilalle tulivat kirkonkokoukset. Niissä päätettiin muun muassa kirkon ja pappilan rakentamisesta sekä köyhäinhuoltoon ja kansanopetukseen liittyvistä asioista.

Kirkonkokouksiin saivat osallistua seurakuntalaisista vain miehet, jotka omistivat maata. Heillä oli sitä enemmän päätösvaltaa mitä varakkaampia he olivat. Nämä miehet valitsivat myös henkilöt, jotka päättivät seurakunnan asioista: kirkonisännät ja kuudennusmiehet. Kirkonisännät hoitivat seurakunnan taloutta ja kuudennusmiehet huolehtivat kirkkokurista sekä hengellisistä asioista.

Seurakuntaa johti kirkkoherra, jolla oli paljon itsenäistä päätösvaltaa. 1600-luvun lopulla hänen avukseen muodostettiin kirkkoneuvosto, jonka tehtävät olivat hyvin samankaltaisia kuin kirkonkokouksella. Maata omistavat miehet päättivät myös kirkkoneuvoston jäsenten valinnasta.

Vuoden 1869 kirkkolaissa kirkkoneuvoston asema seurakunnan hallintoelimenä täsmentyi ja kuudennusmiehistä luovuttiin. Tuolloin säädettiin myös äänioikeus jokaisen perheen päämiehelle, mutta se sidottiin kirkollisiin maksuihin: äänimäärä oli sitä suurempi, mitä enemmän perhekunta oli maksanut kirkollisveroja. Yksittäisen perheenpään äänimäärä sai kuitenkin olla korkeintaan yhden kuudesosan koko seurakunnan äänimäärästä. Vaalikelpoisen ehdokkaan tuli olla 30 vuotta täyttänyt mies.


Kohti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta


Varallisuuteen perustuvasta äänioikeudesta luovuttiin seurakunnallisissa vaaleissa vuonna 1913. Tuolloin muutettiin myös äänioikeusperiaatetta kokonaisuudessaan, ja kaikki 24-vuotiaat, myös naiset, saivat äänioikeuden. Lisäksi yli 40-vuotiaat ja naimisissa olevat saivat yhden lisä-äänen, sillä ajateltiin, että heillä oli iän mukanaan tuomaa kypsyyttä ja perheen myötä tullutta vastuuntuntoa yhteisten päätösten tekemiseen. Naiset ovat saaneet asettua vaaleissa ehdokkaiksi vuodesta 1923 lähtien.

Vuonna 1908 suuriin seurakuntiin oli muodostettu kirkkovaltuusto, ja sen alaisuudessa toimiva kirkkohallintokunta, joka huolehti valtuuston päätösten toimeenpanosta ja seurakunnan talousasioista. 1954 kirkkovaltuusto ja kirkkohallintokunta määrättiin pakollisiksi kaikkiin seurakuntiin. Samalla kirkonkokous muutettiin vaalitapahtumaksi, jossa valittiin kirkkovaltuuston ja ‑neuvoston jäsenet. Tuona vuonna otettiin käyttöön myös yhtäläinen äänioikeus ja kaikki 21 vuotta täyttäneet saivat äänioikeuden. Viisi vuotta myöhemmin vaalikelpoisuusikäraja laskettiin 25 vuoteen.

Yhtäläisestä äänioikeudesta huolimatta vaalijärjestelmä poikkesi kuitenkin nykyisestä monin tavoin, ja siinä oli lukuisia epäkohtia. Luottamusmiesten valintaan osallistui vain pieni osa seurakuntalaisista, sillä ehdokkaat asetettiin vasta siinä kirkonkokouksessa, jossa vaali suoritettiin. Näin ollen ehdokkaiden valinta oli sattumanvaraista ja mahdollisti vaalipropagandan tuomisen äänestyspaikalle.

Vanhassa vaalijärjestelmässä luottamusmiehille ei valittu varajäseniä. Vaalit järjestettiin seurakunnissa eri aikoina, ja ne toimitettiin vain yhdessä paikassa, joten niihin osallistuminen oli hankalaa etenkin suurissa seurakunnissa. Vaaleissa äänestettiin vuosittain vain neljäsosa edustajista erovuorossa olevien jäsenten tilalle enemmistöääniperiaatteella. Vaalit oli kuitenkin muutettu salaisiksi 1944.


Kirkon monimutkainen hallintojärjestelmä ja käytäntö, jolla luottamusmiehet valittiin, alkoi saada osakseen kasvavaa arvostelua 1900-luvun puolivälissä. Lopulta kirkolliskokous perusti kirkkolakikomitean pohtimaan seurakunnallisten vaalien uudistamista, ja se valmisteli asiaa vuosia.


Suhteelliseen vaalitapaan 1970

Vuonna 1970 kaikissa Suomen seurakunnissa toteutettiin yhtä aikaa ensimmäiset yleiset ja yhtäläiset seurakuntavaalit, joissa siirryttiin enemmistövaaleista suhteelliseen vaalitapaan. Vaaliperiaatteeksi otettiin valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa noudatettu järjestelmä, jossa kaikki jäsenet ja heidän varajäsenensä valittiin samassa vaalissa nelivuotiskaudeksi kerrallaan.

Ehdokkaiden tuli luonnollisesti olla tiedossa etukäteen, joten niiden nimeäminen annettiin valitsijamiesyhdistysten tehtäväksi. 1971 äänioikeusikärajaa alennettiin koskemaan kaikkia 18 vuotta täyttäneitä ja vaalikelpoisiksi tulivat 20-vuotiaat seurakunnan jäsenet.

Seurakuntavaalien uudistus antoi seurakuntien jäsenille aikaisempaa paremman mahdollisuuden osallistua äänestykseen, ja äänestysprosentti nousikin huomattavasti edellisiin vuosiin nähden. Tosin osallistumisaktiivisuus on pysynyt seurakuntavaaleissa yleisesti ottaen matalana näihin päiviin saakka.

Seurakuntien hallintojärjestelmää uudistettiin nykyisenlaiseksi vuonna 1977. Tuolloin kirkkovaltuusto säilyi päätösvaltaa käyttävänä elimenä, mutta kirkkoneuvosto ja kirkkohallintokunta yhdistettiin kirkkoneuvostoksi, joka valmistelee kirkkovaltuustossa päätettävät asiat ja huolehtii päätösten toteuttamisesta. Samalla täydellisessä yhteistaloudessa oleviin seurakuntiin muodostettiin kullekin seurakunnalle oma seurakuntaneuvosto, ja yhtymän yhteiseksi hallintoelimeksi yhteinen kirkkovaltuusto ja -neuvosto.

Nykyisin seurakuntavaaleissa

  • valitaan kirkkovaltuuston jäsenet taloudellisesti itsenäisiin seurakuntiin
  • äänestetään seurakuntayhtymiin seurakuntaneuvoston sekä yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet
  • päätetään luottamushenkilöt nelivuotiskaudeksi
  • ennakkoäänestys tapahtuu 6.–10.11.2018 ennakkoäänestypaikoissa eri puolilla Suomea
  • vaalipäivänä 18.11.2018 äänestetään omassa kotiseurakunnassa klo 11–20.

 

 

Teksti: Kirsi Schali

Lähteet:

Antila, Jaakko Olavi 2014. Kirkon organisaation muotoutuminen. Historiallinen taustaselvitys kirkon organisaatiota käsittelevää komiteaa varten. http://www.aikatehdähyvää.fi/sakasti.nsf/0/EE4CA05F09EA5A22C2257E70003B1F1B/$FILE/JaakkoAntila-Kirkonorganisaationmuotoutuminen.pdf (12.9.2018).

Eskelinen, Tiina 2016. Usko hyvän tekemiseen äänestämällä. Seurakuntavaalien 2014 järjestäminen Lapuan, Joensuun ja Seinäjoen seurakunnissa. Läntisen teologian pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20160948/urn_nbn_fi_uef-20160948.pdf 12.9.2018).

Kortekangas, Paavo & Huotari, Voitto 1974. Seurakunta vaaliuurnilla: tutkimus vuoden 1970 seurakuntavaaleista. Tampere: Kirkon tutkimuslaitos.

Seurakuntavaalit 2018. https://www.seurakuntavaalit.fi/seurakuntavaalit-2018 (12.9.2018).

Löydä ehdokkaasi – seurakuntavaalit.fi/vaalikone
Löydä ehdokkaasi – seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Mistä luottamushenkilöt seurakunnissa päättävät?

Yhteinen kirkkovaltuusto

  • kokoontuu yleensä kahdeksan kertaa vuodessa
  • seurakuntayhtymän korkein päättävä elin
  • päättää kirkollisveroprosentista
  • päättää seurakuntayhtymän talousarviosta. Talousarviossa jaetaan kullekin seurakunnalle määräraha, jonka käytöstä päättää kussakin seurakunnassa seurakuntaneuvosto.
  • vahvistaa tilinpäätöksen
  • päättää kiinteän omaisuuden hankinnasta ja myymisestä
  • päättää rakennushankkeista
  • valitsee yhteisen kirkkoneuvoston ja johtokunnat
  • hyväksyy seurakuntayhtymän strategiat

Kaudella 2015–2018 kirkkovaltuusto on päättänyt mm. seuraavista asioista: Tuomiokirkon kellotapulin kellotaulujen korjaus, Ylikiimingin uuden seurakuntatalon rakentaminen, Jakkukylän hautausmaan lahjoittaminen Iin seurakunnalle, Oulun seurakuntayhtymän viestintäohjelma (2017–2020).

Lisäksi valtuutetut voivat tehdä aloitteita. Valtuutettujen aloitteesta Oulun seurakuntayhtymä mm. ryhtyi Reilun kaupan seurakuntayhtymäksi ja päätti myöntää ilmaisen hautapaikan veteraaneille / puolisoille ja sotaleskille.

Seurakuntaneuvosto

  • kokoontuu noin kerran kuukaudessa
  • johtaa seurakunnan toimintaa
  • edistää hengellistä elämää
  • päättää seurakunnan talousarviorahojen käytöstä eli hyväksyy seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmat
  • valitsee seurakunnan työntekijät kirkkoherraa lukuun ottamatta
  • antaa lausuntoja kirkkovaltuustossa päätettävistä asioista
  • päättää yhdessä kirkkoherran kanssa seurakunnan kirkon ja muiden tilojen käytöstä

Muut vaikutusmahdollisuudet

  • Luottamushenkilöt äänestävät myös kirkolliskokousvaaleissa eli valitsevat päättäjät kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää esimerkiksi kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja kirkon taloudesta.

Kokouspäätökset löytyvät täältä.