Kaksi korvaa ja yksi suu

18.9.2018 15.02

Kuvassa Oulun seurakuntien oppilaitostyöntekijät seisovat portaikossa. Oulun seurakuntien oppilaitostyöntekijät Katariina Pitkänen, Salla Havukainen-Junno, Jenni Siljander ja Ari Savuoja ovat mukana opiskelijoiden arjessa.

Ihmissuhteiden kiemurat, kiireen tuoma stressi, yksinäisyys. Moni asia voi mietityttää jälleen syksyllä koulun käytäville palannutta opiskelijaa, mutta kenellä olisi aikaa jutella? Oulun seurakuntien oppilaitostyöntekijällä on.

”Me olemme valmiita pysähtymään ja kanssamme voi keskustella mistä vaan”, lupaavat Oulun seurakuntien oppilaitostyöntekijät Jenni Siljander, Ari Savuoja, Salla Havukainen-Junno ja Katariina Pitkänen.

Oulun seurakunnilla on neljä oppilaitostyöntekijää, jotka tekevät yhteistyötä lukuisten paikallisten oppilaitosten kanssa. Siljanderilla on työhuone ammattiopiston Kontinkankaan yksikössä, Pitkäsellä Kaukovainiolla ja Savuojalla puolestaan yliopistolla.

Suurimman osan ajasta he ovat kuitenkin siellä missä opiskelijatkin, keskellä arkea. Sokeripala kaulassa kulkevan papin tai diakonin voi tavata vaikkapa oppitunnilla, koulun käytävällä tai erilaisissa tapahtumissa.

Päällimmäinen päämäärä on tukea opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia. He ovat paikalla, kun uusia oppilaita tutustutetaan toisiinsa, järjestetään erilaisia tapahtumia tai kun kriisiin joutunut opiskelija tai yhteisö kaipaa tukea. Hengellisen työn tekijä on kaivattu keskustelukumppani usein myös silloin, kun käsitellään kuolemaa, joko yksittäisen opiskelijan pohdinnoissa tai osana opintoja.

Oppilaitostyöntekijän työssä näkyy oppilaitosten ja elämän koko kirjo, iloineen ja suruineen.

”Voisi sanoa, että mikään inhimillinen ei ole meille vierasta”, nelikko toteaa.

Kansainvälisessä työympäristössä maailmankatsomuksia on lukuisia. Seurakuntien työntekijä tuo edustamansa tahon esille selkeästi, mutta ei ole kouluissa julistamassa, vaan palvelemassa. Uskonnonvapauden puolustaminen on yksi perustehtävistä.

”Tehtävämme on ennen kaikkea kuunnella. Ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu, ja siinä suhteessa niitä työssämme myös käytämme”, tiivistää Katariina Pitkänen.

 

kuva ja teksti Marita Ahlgren

 

Julkaistu 18.9.2018

« Uutislistaukseen