Hyvä kasvattaa hyvää

”Jos teko rikkoo omaatuntoa vastaan, se on merkki kamppailun käymisestä”, hän sanoo. 

Omatunnonkin voi paaduttaa tai se voi olla liian herkkä ja soimata, vaikka ei olisi tehnyt mitään väärää. Karppinen kehottaakin etsimään vastauksia myös Raamatun elämänohjeista, kuten kymmenestä käskystä, rakkauden kaksoiskäskystä ja kultaisesta säännöstä.

”Ne antavat jonkinlaista osviittaa valintojen tekemiseen. Esimerkiksi rakkauden kaksoiskäskyn loppuosa Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi ja kultainen sääntö Kaikki, minkä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille korostavat asettumista toisen ihmisen asemaan.”

Vaikka ihminen tietäisi, mikä on oikein, sen valitsemiseen voi tarvita voimaa. Saila Karppinen kehottaa hakemaan sitä rukouksesta, mutta myös lähellä olevilta ihmisiltä.

”Ympärillämme olevat ihmiset voivat rohkaista meitä valitsemaan hyvän. Tässä kohtaa onkin olennaista, että ympäröit itsesi ihmisillä, jotka jakavat kanssasi saman arvomaailman.”

Entä jos ja kun sitten kuitenkin mokaa? Teon jälkeen kuvaan hiipii mukaan usein syyllisyys ja häpeä, usein myös halu vierittää syy jonkun toisen niskoille.

”Yhtä tärkeää kuin pyytää anteeksi Jumalalta, on sovittaa teko myös lähimmäisen ja yhteiskunnan kanssa. Ihminen, joka on valmis tulemaan asiansa kanssa julki, osoittaa aitoa katumusta,” Saila Karppinen rohkaisee.

Nykykristillisyys ei enää entiseen tapaan korosta ihmisen syntisyyttä tai pelottele Perkeleellä ja kadotukseen joutumisella. Raamatusta kerrottaessa korostetaan enemmänkin rakkautta ja armollisuutta.

”Tämä on hyvä, sillä se kasvaa, mille annetaan tilaa. Rakkauden voima vahvistuu, kun keskitytään siihen paholaisella pelottelun sijaan.”

kuva ja teksti: Marita Ahlgren

Julkaistu 13.3.2018.