Kirkkohautamuseo avautuu Haukiputaalla

Entiseen sakastihuoneeseen perustetussa museossa on tietoa kirkon alla olevien arkkujen sijainnista ja niihin haudatuista vainajista sekä valokuvia kirkon alla tehdyistä löydöksistä. Lisäksi museossa kerrotaan kirkkohautauksien aikaisesta hautauskulttuurista.

Museon perustamisessa on hyödynnetty Oulun yliopiston tutkimustietoa Haukiputaan kirkkohaudoista. Hautoja on tutkittu kolmeen otteeseen 1990- ja 2010-luvuilla.

Haukiputaan seurakunnan kappalainen Outi Pohjonen luonnehtii museon kiinnittävän nykyihmiset menneisiin sukupolviin ja tuon ajan elämään.

– Tämä tuo konkreettisesti esille sen, kuinka ihmisten elinikä oli nykyistä lyhyempi ja lapsikuolleisuus oli suuri. Samalla on mahdollista lähestyä tuon ajan ihmisten hengellisyyttä: mitä he toivoivat rakkailleen viimeiselle matkalle. Tämä näkyy esimerkiksi lasten hautausasujen huolellisissa koristeluissa. 
 

Avajaisissa kuullaan tutkimustuloksista

Museon avajaisia vietetään Haukiputaan kirkon 260-vuotisjuhlassa, joka käynnistyy kirkossa toimitettavalla messulla 18. syyskuuta kello 10. Messun jälkeen on lounas ja juhlatilaisuus Haukiputaan seurakuntakeskuksessa. Juhlassa Oulun yliopiston arkeologit Sanna Lipkin ja Tiina Väre kertovat Haukiputaan kirkkohautojen tutkimustuloksista. 

Museo on avoinna juhlan ajan sekä 19. –23. syyskuuta kello 17–20. Muulloin museoon pääsee kirkon aukioloaikoina tai sopimalla vierailusta kirkkoherranviraston henkilökunnan kanssa.

Haudat ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin

Ensimmäinen kirkonkirjoissa säilynyt merkintä Haukiputaan kirkon alle tehdystä hautauksesta on vuodelta 1689. Viimeisin hautaus tehtiin vuonna 1765. Haudat ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. 

– Tämä näkyy niin arkuissa kuin vainajien hauta-asuissa. Vainajista viisi on muumioitunut, mikä sekin on harvinaista. Olosuhteet ovat siis olleet säilymiseen suosiolliset, toteaa yliopistotutkija Sanna Lipkin.

Kirkon alta on löydetty parikymmentä arkkua. Niistä suurin osa sijaitsee kolmessa kivistä rakennetussa hautakammiossa, joissa on arkkuja useassa kerroksessa. 

Useimpien arkkujen osalta on tiedossa siinä haudatun vainajan henkilöllisyys.

– Esimerkiksi kammioiden ulkopuolella olevista arkuista ainakin kolme kuuluu Haukiputaan seurakunnan kappalaisena toimineen Erik Frosteruksen lapsille. Arkkujen lisäksi kirkon alla on muun muassa kangaspaloja ja pieniä puuesineitä, kertoo tutkijatohtori Tiina Väre.

Kuva: Sanna Lipkin