Siteeraisinko Raamattua?

Raamattu ei ole vain yksi kirja, vaan kokonainen kirjasto. Kaikkiaan 66 eri kirjan ja kirjoituksen kokoelma on syntynyt muinaisen Israelin kansan ja ensimmäisten kristillisten seurakuntien eri vaiheissa yli tuhannen vuoden kuluessa. Kirjoitusten alkuperäisen tarkoitusperän ymmärtämiseksi perehtyminen niiden syntyhistoriaan on välttämätöntä. 

Toki Raamattua voi siteerata myös tuntematta kirjoitusten taustaa. Erityisesti tällöin on tiedostettava, että jokainen Raamatun lukija tulkitsee aina lukemaansa. Sananvapaus on kansalaisen perusoikeus, jota tulee käyttää vastuullisesti.

Asiayhteydestään irrotetut lainaukset saattavat palvella poliittisia intohimoja. ”Jos joku ei suostu tekemään työtä, ei hänen pidä myöskään syödä” (2. Tess. 3:10). Tällä Raamatun ojennuksella oli kunnia tulla siteeratuksi Neuvostoliiton perustuslaissa. 

Monet Raamatun lainaukset ovat sellaisenaan yleispäteviä. ”Hiekalle rakennettu” kuvaa hanketta, jolla ei ole menestymisen edellytyksiä. ”Ihminen ei elä ainoastaan leivästä” korostaa henkisiä ja hengellisiä arvoja aineellisten arvojen rinnalla tai yläpuolella. ”Jaakobin paini” on kuva ihmisen sisäisestä kamppailusta selvyyteen pääsemiseksi ja elämän tarkoituksen löytämiseksi. 

Tiedotusvälineissä Raamattua siteerataan päivittäin. Koronan selättämiseen sopii kuva ”korpivaelluksen” päättymisestä. Kunnallisvaaleissa jännitetään, mikä puolue asetetaan ”temppelin harjalle”. Sanoma- ja aikakauslehdissä vilisevien Raamatun siteerausten alkuperäiseen asiayhteyteen tutustuminen on antoisa retki pyhän kirjan kiehtovaan maailmaan. Saarnaajan kirja tosin varoittaa: ”Joka tietoa lisää, lisää tuskaa”.  

Juhani Lavanko,
Karjasillan seurakunnan kirkkoherra

 

Teksti on julkaistu Forum24-lehdessä 12.5.2021.