Sävyisät sanat

Sosiaalisen median käyttö on arkipäivää kirkossakin. Sielläkään ei vältytä sosiaalisen median arkiselta todellisuudelta: satuttavilta sanoilta, väärinymmärryksiltä ja loukkaantumisilta.

Kirkkomme piispat ovat antaneet ohjeen kirkon työntekijöille sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Sen tarkoitus on rohkaista seurakuntien työntekijöitä toimimaan somessa ja näkemään se olennaisena osana kirkon työtä. Toiseksi ohjeen tarkoituksena on korostaa rakentavan, vastuullisen ja kunnioittavan käyttäytymisen merkitystä somessa.

Ohjeen antamisen jälkeen on julkisuudessa keskusteltu sananvapaudesta. Ohjeen on koettu loukkaavan ja rajoittavan perustuslaillisia sanomisen oikeuksia. Mietin, miksi näin koetaan? Mikä on sellainen perustuslaillinen sanominen, jota en voi pyrkiä ilmaisemaan rakentavalla tavalla?

Ohje korosti moniäänisyyttä toteamalla, että kirkollisessa viestinnässä moniäänisyys on etu, ei haitta. Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä.

Itse luin piispojen paimenkirjeen turvallista tilaa luovana. Jokaisen sananvapauteen kuuluu myös vastuu. Se koskee paitsi työntekijöitä, myös luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia. On päivänselvää, että vaitiolovelvollisuus on rikkomaton, eikä somessa (tai muualla) saa käsitellä sen piiriin kuuluvia asioita.

Sananvapaus on sekin luovuttamaton ihmisoikeus. Kaikkiin vapauksiin kuuluva vastuu on sanankäytössä erityisen painava. Tuoreet ohjeet ovat hyvät, mutta viisaita ovat myös suositukset kolmen tuhannen vuoden takaa, Sananlaskujen kirjasta: ”Sävyisä vastaus taltuttaa kiukun, loukkaava sana nostaa vihan. Lohduttava puhe antaa elämänrohkeutta, petollinen sana murtaa mielen.

Satu Saarinen,
Oulun tuomiorovasti

Blogikirjoitus on julkaistu Forum24-lehdessä 15.9.2021

Ota yhteyttä

Tuomiorovasti, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto: Puheenjohtaja
Oulun tuomiokirkkoseurakunta
Isokatu 17
90100 Oulu