Millainen on jumalakuvasi?

Ihmisen jumalakuva muotoutuu jo lapsuudessa. Tutkimusten mukaan esimerkiksi liian ankara tai despoottinen kasvatus saattaa johtaa käsitykseen armottomasta Jumalasta. Samoin lapsen kokemus, että hänestä ei pidetä tai välitetä, johtaa arvottomuuden tunteeseen. Myöhemmin elämässä on vaikea uskoa, että kukaan, edes Jumala, välittäisi.

Professori Kati Niemelä-Tervolan tutkimus selvitti uskonnollisuuden ja kuoleman pelon yhteyttä. Tutkimuksessa selvisi, että lapsuuden pelottelu ankaralla Jumalalla ja helvetillä etäännytti henkilön aikuisena uskosta ja jätti pahimmillaan elämänmittaisia traumoja. Toisaalta opetus armollisesta Jumalasta sekä luonteva puhe kuolemasta ja tuonpuoleisesta vahvistivat lasta ja näyttäytyivät myöhemmin elämää kantavana voimana.

Vaikuttaa siis siltä, että lasta kasvatettaessa on viisasta puhua myös vaikeista asioista kuten kuolemasta. Hankalien asioiden kohtaamiseen tarvitaan kuitenkin toivoa, joka vahvistaa lasta ja ihmistä myöhemmin elämässään. 

Lapsuus ei ratkaise kaikkea. Myöhemmät elämänvaiheet muokkaavat meitä ja ovat uusi mahdollisuus. Tämän on usea ihminen kokenut myös suhtautumisessaan Jumalaan. Klassinen esimerkki on Martti Luther, jolla kesti keski-ikään asti sisäistää se, että Jumala onkin armollinen ja rakastava. 

On syytä lopuksi todeta, että kristinuskon jumalakuva on rakastava Jumala. Elämän rikkinäisyyttä, kuoleman tosiasiaa, edes pahan todellisuutta, ei kielletä. Näitä merkittävämpi on Jumalan rakkaus, joka antaa toivon sekä kuoleman edessä että jo tässä elämässä.
 
Niilo Pesonen, kirkkoherra

(Kirjoitus on julkaistu Forum24-lehdessä 3.3.2021)

Ota yhteyttä

Kirkkoherra, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja
Tuiran seurakunta
Myllytie 5
90500 Oulu

Tuiran seurakunnan seurakuntaneuvosto: Puheenjohtaja