Kryptan krusifiksi

Tuomiokirkon kryptan alttaripöydällä on krusifiksi, jonka mustaan ristiin on kiinnitetty hopeasta pakotetut ristiinnaulittu ja pääkallo. Näiden hopeaesineiden historia ulottuu 1700-luvun alkuun, aikaan, jolloin nykyistä kivestä rakennettua Sofia Magdaleenan kirkkoa ei vielä ollut, vaan sen paikalla sijaitsi 1610-luvulla valmistunut puinen kaupunginkirkko.

Katarina Henrikintyttären kerrotaan lahjoittaneen krusifiksin puolisonsa kauppias Klaus Jenderjanin (k. 1704) arkkuun. Ison vihan aikaan vuonna 1714 Oulun koulun kollega Georg Rajalen haki ristiinnaulitun kuvan turvaan ja antoi sen kauppias Karl Fagerholmin säilytettäväksi. Fagerholm vei esineen Ruotsiin ja palautti sen Oulun kirkkoon kymmenen vuoden kuluttua.

1720-luvulla krusifiksi kiinnitettiin raatimies Erik Uhlbrandtin lahjoittamaan alttarivaatteeseen. Kirkon inventaariokirjassa on maininta hopeisesta Vapahtajan kuvasta ja pääkallosta, jotka on irrotettu vanhasta alttariliinasta. Vuoteen 1949 mennessä, jolloin Oulun tuomiokirkon esineistö inventointiin, kuvat oli kiinnitetty mustaksi maalattuun ristiin, jossa ne ovat yhä.

Krusifiksia on säilytetty 1900-luvulla yläsakastissa, missä on sijainnut kappeli. Risti siirrettiin kryptaan tuomiokirkon sisäkorjauksen yhteydessä, joka toteutettiin 1996–1997. Katariina Henrikintyttären lahjoittamaan vanhaan esineistöön kuuluu myös kirkkosalin etuosassa sijaitseva suurikokoinen kynttiläkruunu.

Teksti: Kirsi Schali