Arkkipiispa Mäkinen: Jumalan läsnäolon välittäminen on kirkon tärkein tehtävä

Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avajaispuheessaan 2.5.2017 kirkon roolia yhteiskunnassa käytävässä keskustelussa. Hän myös muistutti siitä, että Jumalan läsnäolossa on kirkon olemuksen ydin.

”Ei oikeastaan ole ihme, että kirkon rooli yhteiskunnassa on noussut näkyviin, sekä kiitoksen että kritiikin kohteena, juuri keskustelussa turvapaikanhakijoiden tilanteesta. Siinä on kysymys asiasta, joka aiheuttaa säröjä hyvin järjestyneen yhteiskunnan rauhalliselle pinnalle”, Mäkinen totesi.

”Kirkko ei ole yhteiskunnan moraalinvartija. Kirkko on olemassa, jotta Jumalan läsnäolo tässä maailmassa tuntuisi vahvemmin kuin Jumalan kauhistuttava poissaolo. Siinä on kirkon tärkein, luovuttamattomin tehtävä.”

”Kun luottamus ihmisiin ja yhteisen elämän oikeudenmukaisuuteen horjuu, myös kokemus Jumalan poissaolosta kasvaa. Juuri ne kohdat yhteiskunnassa Jeesuksen seuraajien on syytä tunnistaa, juuri sinne mennä, epävarmuuden, epäluottamuksen ja tyhjyyden keskelle. Niin Jeesus teki: toi omalla läsnäolollaan Jumalan läsnäolon sinne, missä oltiin kaiken yhteisesti jaetun hyvän ja yhteisen järjestyksen ulkopuolella.”

Tiukilla linjauksilla on kova inhimillinen hinta

Mäkinen nosti esiin myös huolen Suomessa ja Euroopassa tehtyjen turvapaikanhakijoita koskevien linjausten kovasta inhimillisestä hinnasta. Asiaa ei hänen mukaansa voi eikä tule sivuuttaa.

”Tilanne huolettaa ja tekee epävarmaksi. Haluan luottaa demokraattiseen päätöksentekoon, oikeusvaltioon ja viranomaisten korkeaan eetokseen. Juuri ne suojaavat Jumalan kauhistuttavan poissaolon seurauksilta. Samanaikaisesti olen tietoinen eurooppalaisesta historiasta, joka osoittaa, ettei mikään takaa sitä, että pelkkä lakeihin ja järjestykseen nojaaminen turvaa oikeudenmukaisuuden.”

Mäkisen mukaan kirkon näkökulmasta turvapaikanhakijoissa ja pakolaisissa ei ole ollut kyse uhasta tai ongelmasta, vaan seurakuntien perustyöstä, Jumalan läsnäolon välittämisestä sinne, missä sitä erityisesti tarvitaan.

”Ei ole eroa sillä, mikä on ihmisen tausta tai status. Jos apua tarvitaan, ihmistä autetaan, oli kyse kantasuomalaisesta tai muualta tulleesta”, Mäkinen sanoi. Hän korosti myös viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä.

Arkkipiispa Mäkisen mukaan Suomessa ja muualla Euroopassa on viime aikoina vahvistunut suojautumista vaativa ääni ja turvallisuusuhkien korostaminen.

”Kirkon näkökulmasta, Jumalan läsnäoloa vasten katsottuna, aina on kysymys ihmisistä. Ihmiset voivat saada aikaan hyvää, mutta myös pahaa, tahtoen tai tahtomattaan. Sinisilmäisyyteen ei ole syytä. Ei turvapaikanhakijoiden kohdalla, ei poliittisten päätöksentekijöiden, ei viranomaisten, ei pappien tai piispojen kohdalla, ei kirkolliskokouksenkaan.”

”Tarvitaan avointa, rehellistä arviointia, kipeitten ja vaikeitten kohtien esiin tuomista. On suostuttava kritiikin kohteeksi, myös kirkon ja kirkossa. Vain se kasvattaa luottamusta, ei kritiikin torjuminen tai syyttävän sormen osoittaminen.”

Arkkipiispan avajaispuhe on tiedotteen liitteenä.

Kirkolliskokouksen kevätistunto pidetään 2.–5.5.2017. Kirkolliskokousta voi seurata Twitterissä #kirkolliskokous. Kirkolliskokouksen täysistunnot videostriimataan 2.–5.5., lähetystä voi seurata osoitteessa sakasti.evl.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Kirkolliskokousedustajien esittelysivustoLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kirkolliskokouksen verkkosivutLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Kuvassa arkkipiispa Kari Mäkinen kuvattuna huhtikuussa 2017.
Kuva: Aarne Ormio.

Kirkon tiedotuskeskuksen tiedote.
Julkaistu: 02.05.2017 klo 11:11