Elämän matkalle

Meille lasten vanhemmille lasten kasvaminen ja itsenäistyminen on erityinen aikakausi. Perheen arkeen kuuluvat opiskelupaikan valinta, Mitä haluaisin olla isona -keskustelut. Ohjaavatko vanhempien taustat valintoja vai ovatko vaikuttimina opon arvio, ennuste tulevasta työllisyystilanteesta, kavereiden valinnat, vaiko toivottavasti vahvimpana nuoren oma mielenkiinto tietylle alalle? Valintaan voi vaikuttaa myös sopivan opinahjon löytyminen kotipaikkakunnalta tai muualta.

Oma tyttäreni lähti juuri vuoden alussa psykologian vaihto-opiskelijaksi Corkiin, Irlantiin. On hienoa, että nuoret uskaltavat näinäkin aikoina lähteä kohti uutta tuntematonta, täydentävät osaamistaan ja kylkiäisenä on parempi kielitaito. Meillä vanhemmilla tunteet läikkyvät haikeasta huolesta kiitollisuuteen. Olenko osannut antaa riittävän hyvät elämän eväät? Muistanko itse, että asioilla on tapana järjestyä? Samalla mieleen palaavat nuoruuden kokemukseni omasta opiskelusta ulkomailla. Hyvinhän se kaikki meni. 

Nykyisin on helppo vaihtaa kuulumisia jo matkan edetessä. Oli rauhoittavaa kuulla hauskoista pienistä kommelluksista matkan aikana sekä nähdä majoituspaikka etänä. Keskustelussa taksikuskin kanssa tytär kertoi tulleensa Suomesta. -”Yes, Reykjavík.” Ei kun Oulusta, -”Oslosta, yes?” Jee jee. Cork vaikuttaa oikein viehättävältä Oulun kokoiselta kaupungilta.

Vanhempana on rauhoittavaa tietää, että myös maailmalla opiskelupaikkakunnilla on oppilaitostyöntekijöitä, joiden puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin.  

Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan! -Tove Jansson

Salla Havukainen-Junno
Oppilaitostyön ja kansainvälisen työn diakoni

Kirjoitus on julkaistu Forum24-lehdessä 19.1.2022.
 

Ota yhteyttä

Johtaja, seurakuntatyön erityispalvelut
Oulun seurakuntayhtymä
Seurakuntatyön erityispalvelut
Isokatu 17, PL 122
90101 Oulu