"Virtaa välillämme" nuorten aikuisten parisuhdekurssit leviävät Saksaan
Nuorille aikuisille, 18-30-vuotiaille, tarkoitetussa parisuhdetoiminnassa "Virtaa välillämme" ovat Suomessa mukana kaikki hiippakunnat. Ensi syksynä työmuotoa aletaan kehittää myös ulkomailla, alkuun erityisesti Saksassa. "Virtaa välillämme" -projekti alkoi kehittyä vuonna 2002. Nyt projektilla on aikaa vuoden 2009 loppuun vakiinnuttaa toimintamuoto seurakuntiin. Ajatus on, että nuorten aikuisten elämän kysymysten ja parisuhteen hoidon merkityksestä tulee luonteva osa seurakunnan perustyötä.
"Virtaa välillämme" on ollut erityisesti kirkon perheasioiden Arja Seppäsen (entinen Kinnula) ja Kari Lankisen harteilla. He ovat luoneet suhdekurssien materiaalit ja kouluttaneet työntekijöitä ja vapaaehtoisia vetämään kursseja. Projektissa korostetaan parisuhteen hoitamisen merkitystä jo ennen kuin suhteessa syntyy vakavia ongelmia. Parisuhdekurssin teemat on ajateltu parisuhteen kehittämisen kannalta.
Suhdekurssi toteutetaan useimmiten joko kokoontumalla kerran viikossa kuuden viikon ajan noin kolmen tunnin ajaksi tai viikonloppukurssina. Teemoina ovat: tunteiden tunnistaminen, rakastumisesta rakkauteen, suuttumus ja ristiriitojen ratkaiseminen, intohimo, seksuaalisuus ja hellyys sekä arkirakkaus. Jokaiseen teemaan liittyy paritehtäviä ja ryhmäkeskusteluja.
Kurssilla on kullekin teemalle oma ohjaajapari sekä oma isäntäpari, joka on läsnä kaikissa tapaamisissa. Kurssiin liittyy myös iltajuhla. Kursseille voivat osallistua seurustelevat parit, avioliiton jo solmineet parit tai avoliitossa elävät. Tähän mennessä Suomessa on järjestetty yli pari sataa kurssia, ohjaajiksi on koulutettu noin 500 paria.
Parisuhdekurssille osallistuneitten haastattelujen mukaan 60 prosenttia mukana olijoista ei ole aikaisemmin osallistunut aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Kurssin käyneet sanovat, että he keskustelevat tunteistaan erittäin paljon enemmän kuin ennen kurssia. Jotkut ryhmät ovat jääneet toimimaan omin voimin varsinaisen kurssin jo päätyttyä. Muuan muassa Nurmijärvelle on muodostunut kotipiirejä.
Seurakunnissa parisuhdetyöllä on vahvin yhteys seurakunnan perhetyöhön. Esimerkiksi Helsingin Kannelmäen seurakunnassa Virtaa välillämme -suhdekurssit ovat tuoneet osallistujia myös muuhun seurakunnan toimintaan.
Samantapaiset palvelut kaikille suomalaisille
"Virtaa välillämme –projektin alettua Suomessa saimme myös materiaalipyyntöjä ulkomailta. Nyt koko parisuhdeprojekti on rantautumassa Suomen ulkopuolellekin", Arja Seppänen kertoo.
Rantautuminen ulkomaille on saanut voimakasta pontta Ulkosuomalaisparlamentin - maailmalla asuvien suomalaisten avoimen yhteistyö- ja edunvalvontafoorumin - aloitteesta. Ulkomailla asuvilla suomalaisilla perhekysymykset ovat keskeisiä. Perheitä halutaan tukea vieraissa olosuhteissa.
Ulkosuomalaisparlamentti on halunnut taata kaikille suomalaisille saman tyyppiset palvelut. Kirkko on ollut luonteva yhteistyökumppani perheen kysymysten osalta. Virtaa välillämme –toiminta on osa laajempaa ulkosuomalaisten perheiden tukitoimintaa, jota kehittelevät kirkkohallituksessa perheasioiden kanssa ulkosuomalaistyön ja diakonia ja yhteiskuntatyön yksiköt.
Arja Seppänen on syksyllä menossa kouluttamaan Saksassa asuvia suomalaisia parisuhdekursseja varten. Tarkoitus on, että myös Saksassa suhdekursseille osallistuvat parit, joilla ei ole ammattiapua kaipaavaa kriisiä. Ulkomailla asuminen ja sen tuoma monikulttuurinen tausta tuovat oman lisänsä parisuhteen arkipäivään. Kurssilla etsitään yhteisiä tavoitteita ja erilaisuudesta nousevaa rikkautta.
Sitoutunutta toimintaa
"Virtaa välillämme" -projektissa on nyt käynnissä vakiinnuttamisen vaihe. Kursseista tullut erinomainen palaute kannustaa, toisaalta kurssien järjestäminen vaatii paljon työtä. Seurakunnissa kyselläänkin, paljonko toimintaan voidaan panostaa ja mikä kurssimäärä vuodessa vastaa kysyntään. Jokainen kurssi on tekijöilleen haaste, joka vaatii sitoutumista. Isäntäparit sitoutuvat kuuteen yhteiseen keskusteluiltaan. Ohjaajaparit keskittyvät kukin valitsemaansa teemaan. Seurakunnan työntekijältä edellytetään hyvää organisointikykyä ja säännöllistä yhteydenpitoa vapaaehtoisiin pareihin. Arja Seppänen ja Kari Lankinen kyselevätkin, onko nyt luotu järjestelmä joillekin seurakunnille liian vaativa.
Nyt on jo kehitetty vaihtoehtoisia, kevyempiä malleja seurakunnille toteuttaa suhdekurssin sisältöjä. Lisäksi yhteistyö esimerkiksi seurakuntien kesken on helpottanut kurssien järjestämistä. Joka seurakunnassa ei tarvitse kouluttaa jatkuvasti uusia pareja. Tiettyyn teemaan erikoistuneita ohjaajapareja voidaan "lainata" toisiin seurakuntiin. (KT 4.7.2007 mm)