Hae
pienennä tekstin kokoa suurenna tekstin kokoa Tekstiversio

Uskontodialogia SuomiAreena-tapahtumassa: Uskonnoissa itsessään ei ole vihaa

Suomessa ei ole näkyvää uskontoihin kohdistuvaa vihaa. Tähän johtopäätökseen tulivat Ulvilan kirkkoon keskiviikkoiltana 18.7. kokoontuneet keskustelijat – kaksi kristittyä ja kaksi muslimia. Ääriliikkeet voivat kuitenkin luoda vihamielistä ilmapiiriä paitsi islamissa myös kristinuskossa.

Piispa Kari Mäkisen mukaan juuri fundamentalististen liikkeitten nousu luo tarvetta uskontodialogille. Mäkinen muistutti, että eri uskonnoissa on niitä, joiden maailmankuva rakentuu mustavalkoisen vastakkainasettelun varaan.

"Uskonto tarjoaa silloin tukipuita sisältä nousevalle pelolle, epäluulolle ja vihalle. Kun se tapahtuu Jumalan nimissä, sen voima on tavattoman suuri ja vaarallinen. Nämä varsin korkealla profiililla esiintyvät virtaukset näkyvät julkisuudessa ja leimaavat uskontoja vaikka todellisuudessa muodostavat pienen vähemmistön. Tällaisten virtausten vaikutus on tavattoman vahingollinen sekä kristillisyyden sisällä että suhteessa muihin uskontoihin ja kulttuureihin", Mäkinen sanoi.

Mäkinen korosti kohtaamisen merkitystä uskontodialogissa.

"Todellinen dialogi ei tapahdu periaatteellisella tasolla uskontojen kesken, vaan se tapahtuu ihmisten kesken, jotka edustavat erilaisia uskontoja ja kulttuureita."

Mäkisen mukaan on tärkeää, että toisen uskonnon edustajaa ei nähdä vain uskontonsa tai siitä syntyneiden mielikuvien edustajana, vaan "ennen muuta ihmisenä, jolla on oma elämänhistoriansa, omat toiveensa ja pelkonsa, uskonnolliset tunteensa ja kokemuksensa, oma pyhä alueensa".

Päämääränä yhteisymmärryksen lisääminen

Tutkijatohtori Ruth Illmanin mukaan uskontojen välisen dialogin päämääränä ei ole käännyttäminen, vaan yhteisymmärryksen lisääminen.

"Uskonnoissa itsessään ei ole vihaa, mutta kaikissa uskonnoissa on vihaisia ihmisiä," Illman tiivisti.

Illmanin mukaan dialogin haaste ei ole tiedollinen vaan eettinen. Hän peräänkuulutti käytännön solidaarisuutta eri uskontoja edustavien ihmisten välille.

"Erilaisuus ei ole muukalaisuutta vaan mahdollisuus. Toinen ei ole minun hallittavissani, mutta on minulle tärkeä."

Turkulaisen kaupunginvaltuutetun, Somaliasta vuonna 1990 Suomeen muuttaneen Roda Hassanin mukaan epäluulot ja vihamielisyys eivät kohdistu uskontoon, vaan ihonväriin ja pukeutumiseen. Hassan vetää Turun Henrikinseurakunnassa maahanmuuttajanaisten käsityö- ja keskustelukerhoa. Kerhossa naiset tutustuvat toisiinsa, jakavat arjen kokemuksia ja ongelmia.

Suomen islamilaisen yhdyskunnan sihteeri Anas Hajjar korosti, ettei toisen ihmisen vihaaminen kuulu islamiin.

"Kaikki mikä johtaa vihaan on kiellettyä. Koraani kehottaa anteeksiantoon. Jos rangaistus annetaan, sen täytyy olla kohtuullinen ja oikeudenmukainen."

Uskontojen vuoropuheluun vuosien ajan osallistunut Hajjar muistutti, että hedelmällinen vuoropuhelu edellyttää eri näkökulmiin tutustumista ja valmiutta oppia yhdessä. Hajjar kertoi, että vuoropuhelutilaisuuksissa yhteinen ateria on synnyttänyt luottamusta ja syventänyt vuoropuhelua.

Uskonto ja viha -keskustelutilaisuus järjestettiin 18. heinäkuuta Ulvilan kirkossa osana SuomiAreena-tapahtumaa. Tapahtuman pääjärjestäjiä ovat MTV3 ja Porin kaupunki. (KT / Heikki Hiilamo, Kati Jääskeläinen 19.7.2007)


Tulosta| Sivukartta| In English