Suomen Lähetysseuran Tasaus alkaa vaikuttaa Tansanian Kilwassa

 Reilu vuosi sitten Lähetysseuran Tasaus-keräyksellä hankittiin varoja Tansanian Kilwan kehittämiseen. Tanganjikan kristillinen pakolaisapu aloitti kolme vuotta sitten työn tällä alueella, joka tansanialaistenkin silmissä on syrjäseutua.

Ongelmana pysähtyneisyys ja huono maine

Tansanian kaakkoisosassa sijaitseva Kilwa on jäänyt jälkeen maan kehityksestä. Puolet lapsista ei käy koulua, ja aikuisista valtaosa on lukutaidottomia. Köyhyys koskettaa ennen kaikkea naisia: kaksi kolmasosaa alueen naisista elää syrjäytyneinä.

"Syrjäisten kylien asukkaat eivät ole juurikaan kehittäneet elintasoaan, koulusivistystään ja viljelysmenetelmiään vuosikymmenten aikana," toteaa Kilwan-hankkeen johtaja Peter Mwaitege.

Pakolaisapu siirtyi auttamaan myös paikallisia

Tansanian kristillinen pakolaisapu perustettiin 1960-luvulla Luterilaisen Maailmanliiton yhteyteen huolehtimaan ulkomaisista pakolaisista, joita virtasi muualta Afrikasta Tansaniaan.

Parikymmentä vuotta myöhemmin järjestön työntekijät havahtuivat tosiasiaan, että monilla pakolaisleireillä olot olivat paremmat kuin lähikylissä asuvilla tansanialaisilla. Siksi työtä laajennettiin myös köyhiin kyliin, jotka tarvitsivat apua.

Lähetysseura on avustanut Kilwan-projektia toista vuotta. Työllä pyritään vaikuttamaan ennen kaikkea tyttöjen ja naisten koulutukseen sekä toimeentulomahdollisuuksiin. Näin heidän asemansa koko yhteiskunnassa kohenee. Koulutus ja kylien hyvä hallinto tukevat asukkaiden ponnisteluja pois köyhyydestä.

Hankkeessa on mukana myös Tansanian evankelisluterilainen kirkko.

Muutos lähtee omasta itsestä

Tanganjikan kristillisen pakolaisapu pureutuu työssään köyhyyden syihin. Jokaisessa kylässä asukkailta itseltään kysytään, miten nämä haluavat parantaa elinolojaan. Syrjäytyneitä autetaan selvittämään, miten he voisivat osallistua yhteiseen päätöksentekoon ja saada kunnollisen toimeentulon.

Kylien johtajia ja muita avainhenkilöitä koulutetaan ottamaan vastuu kylänsä asioista ja innostamaan asukkaat yhteisiin ponnistuksiin paremman tulevaisuuden puolesta.

Yhteistyössä on voimaa

Hankkeessa on mukana 19 kylää, joissa asuu 20 000 henkeä. Kolmannes näiden kylien asukkaista on syrjäytyneitä, jotka elävät toimeentulon äärirajoilla. Kylien määrää on tarkoitus lisätä tämän vuoden aikana.

Kolmen vuoden uurastuksen jälkeen näkyy muutosta parempaan: kyläkoulut toimivat tehokkaammin, terveyspalvelut ovat kehittyneet ja vedensaanti on helpompaa.

Myös syrjäytyneet ovat alkaneet kiinnostua oman kylänsä toiminnasta ja yhteisistä asioista. Yhteistyöllä toimivia tulonhankkimisryhmiä on nyt kylissä 40. Ne saavat tuloja käsitöistä, eläinten kasvatuksesta, viljelyksistä ja puutarhatuotteista.

Kuivuus hidasti kehitystä

Viime vuonna hyvä kehitys hidastui. Alueella satoi vähän, ja kuivuuden takia sato oli huono.Ihmisillä oli huoli toimeentulosta, eikä heillä ollut aikaa opiskella lukutaitoluokissa. Valtio jakoi viljaa 14 kylän asukkaille. Tämän vuoden satonäkymät ovat hyvät.

SLS/20.7.2007