Seurakuntien talous vahvistui 2006

KT Luterilaisten seurakuntien taloudellinen tilanne vahvistui vuonna 2006. Eniten voimavaroja seurakunnissa suunnataan lapsi- ja nuorisotyöhön. Tiedot perustuvat seurakuntien tilinpäätöstietoihin vuodelta 2006.

Seurakuntien toiminta rahoitetaan pääasiallisesti verotuloilla. Vuonna 2006 seurakuntien verotulot olivat yhteensä 872 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2005 olivat 831 miljoonaa euroa. Kirkollisveron osuus verotuloista oli 763 miljoonaa euroa. Seurakunnat saivat kirkollisveroa keskimäärin 175 euroa jäsentä kohti. Kirkollisveroprosentti oli koko maassa keskimäärin 1,33 prosenttia.

Seurakuntien verotulot kasvoivat 4,9 prosenttia. Verotulojen osuus seurakuntien kaikista tuloista pysyi ennallaan 80 prosentissa.

"Verotulot kasvoivat, koska taloudellinen suhdanne oli hyvä ja koska verotuspohjaan ei tehty uusia huomattavia verovähennyksiä edellisvuosien tapaan. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa verotuloihin, mutta sen merkitystä on toistaiseksi vaikea arvioida", sanoo taloussuunnittelupäällikkö Maija-Liisa Hietakangas Kirkkohallituksesta.

Yhteisövero jaettiin seurakunnille tasapuolisemmin

Yhteisöverojen osuus seurakuntien verotuloista oli 109 miljoonaa euroa. Yhteisövero on yritysten ja yhteisöjen tilivuoden voitostaan maksama vero, josta seurakunnat saavat osuuden. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon osuus yhteisöveron tuotosta oli vuonna 2006 yhteensä 1,94 prosenttia. Vuonna 2007 osuus on 1,75 prosenttia.

Kirkon osuus yhteisöveron tuotosta jakautui vuonna 2006 entistä tasapuolisemmin seurakuntien kesken. Puolet tuotosta jaettiin seurakuntien kesken kuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Toisen puolen seurakunnat saivat yhteisöverojen maksajien ja työnantajien työpaikkojen alueellisen jaon mukaan. Uudistus vähensi yhteisöverotuloja prosentuaalisesti merkittävästi esimerkiksi Salo-Uskelan, Maarianhaminan, Helsingin ja Espoon seurakunnissa.

"Vaikka yhteisöveron tuotto jaettiin seurakuntien kesken vuonna 2006 entistä solidaarisemmin, kaikissa seurakunnissa ei pystytty yhteisöveron tuotolla rahoittamaan seurakuntien lakisääteisiä yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten hautaustoimea, väestökirjanpitoa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan omaisuuden ylläpitoa", arvioi Hietakangas.

Menoista suurin osa lapsi- ja nuorisotyöhön

Seurakuntien kokonaiskustannukset olivat 836 miljoonaa euroa. Suurin osuus eli noin kolmannes käytettiin lapsi- ja nuorisotyöhön, jonka kustannukset olivat 266 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten suunnattiin jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin, yhteensä 139 miljoonaa euroa. Diakoniaan, perheneuvontaan, sairaalasielunhoitoon ja palvelevaan puhelimeen käytettiin yhteensä 108 miljoonaa euroa. Hautaustoimeen ja kirkonkirjojen ylläpitoon seurakunnat käyttivät 106 miljoonaa euroa.

Seurakunnat jakoivat avustuksina yhteensä 34 miljoonaa euroa. Niistä lähetystyön osuus oli 16,4 miljoonaa euroa, Kirkon Ulkomaanavun osuus 3,5 miljoonaa euroa ja diakonia-avustuksien osuus 5,2 miljoonaa euroa. Lisäksi muita avustuksia jaettiin 9,3 miljoonan euron verran yhteisöille, joiden työ tukee seurakuntien toimintaa, esimerkiksi partiolle.

Seurakunnat saivat Kirkon keskusrahastolta toiminta-avustuksia vuoden 2006 aikana 9 miljoonaa euroa. Niistä 3,6 miljoonaa euroa oli verotulojen täydennysavustuksia ja miljoona euroa harkinnanvaraisia avustuksia. Lisäksi jaettiin 4,4 miljoonaa muihin avustuksiiin, erityisesti toiminnan kehittämistä ja seurakuntien yhdistymisiä varten. Toiminta-avustuksia on jaettu eniten Oulun, Mikkelin, Porvoon ja Kuopion hiippakuntien alueille.

Entistä useampi seurakunta sai taloutensa tasapainoon

Negatiivisten vuosikatteiden ja tilikauden tulosten määrä väheni oleellisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Negatiivinen vuosikate oli 44 seurakunnalla (76 seurakunnalla vuonna 2005) ja negatiivinen tilikauden tulos 81:llä eli noin joka viidennellä seurakunnalla (110 seurakunnalla vuonna 2005). Negatiiviset vuosikatteet ja tilikauden tulokset keskittyivät pienimpiin seurakuntatalouksiin.

Seurakuntien omavaraisuusaste säilyi 93 prosentissa, mikä kertoo oman pääoman vahvasta osuudesta vieraaseen pääomaan verrattuna.

Suurin osuus investoinneista korjausrakentamiseen

Seurakunnat käyttivät rahaa investointeihin 132 miljoonaa euroa. Investointimenot ja -tulot pysyivät edellisvuosien tasolla. Vuoden 2006 aikana valmistuneista investoinneista uudisrakentamiseen käytettiin 14 miljoonaa euroa ja korjausrakentamiseen 57 miljoonaa euroa. Näistä kirkkojen, kappelien ja seurakuntatalojen uudisrakentamiseen sekä korjausrakentamiseen käytettiin yhteensä 56,7 miljoonaa euroa. Hautaustoimen investoinnit olivat 15,8 miljoonaa euroa. (KT 13.8.2007 kh)

Laajempi katsaus seurakuntien talouteen 2006 ja tilastotietoja verkko-osoitteessa http://evl.fi/talous > Seurakuntien talous.