Oulussa järjestetään laskiaistapahtumia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi

Oulun ev.-lut. seurakunnat järjestävät laskiaisen aikaan hyväntekeväisyystapahtumia, joiden tuotolla autetaan köyhiä lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa Yhteisvastuukeräyksen kautta. Ensimmäinen niistä on laskiaissunnuntaina 14.2. kello 12 Kaukovainion kappelilla, osoitteessa Hiirihaukantie 6. Tarjolla on hernekeittolounas ja laskiaispullakahvit. Lasten vaatteille, leluille ja urheiluvälineille on vaihtotori, jonne voi tuoda tarpeettomia tavaroitaan ja saada tilalle jotain tarpeellista. Tapahtuman päättää messu kello 15.

Laskiaistiistaina 16.2. kello 11 pidetään kahdet laskiaismyyjäiset. Pyhän Tuomaan kirkolla (Mielikintie 3) myyjäisten tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen ja Tuiran kirkolla (Myllytie 5) Leena Pasasen työlle Tansaniassa Ilembulan sairaalassa.

Iinatin luistinkentällä vietetään tiistaina 16.2. kello 17.30–20.00 laskiaisiltaa. Ohjelmassa on mäenlaskua, luistelua, rusettiluistelua, kasvomaalausta, makkaraa ja lämmintä mehua sekä glögiä. Halutessaan voi tukea Yhteisvastuukeräystä vapaaehtoisella maksulla. Järjestelyistä vastaavat Maikkulan suuralueen yhteistyöryhmä MYTY ja Karjasillan seurakunta.

Lisätietoja antavat:

Laskiaissunnuntai Kaukovainiolla: Diakoniatyöntekijät Marjukka Hamari p. 040 575 2710 ja Marjo Heikkinen p. 040 575 2711

Laskiaistiistain iltatapahtuma: Diakoniatyöntekijä Nina Niemelä p. 040 574 7162

Kirkon tiedotuskeskus 08.02.2010

Laskiaisena laskeudutaan paastoon

Laskiaissunnuntaita vietetään tänä vuonna 14.2. ja laskiaistiistaita 16.2. Sana laskiainen ei viittaa laskiaisen mäenlaskuun vaan siihen, että silloin laskeudutaan paastoon. Laskiaissunnuntai on aina seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, joten sen ajankohta vaihtelee pääsiäisen mukaan. Sana pääsiäinen viittaa siihen, että silloin päästään paastosta.

Laskiaisen viettoon kuuluvat meillä suomalaisilla laskiaispullat ja hernekeitto. Koska katolisena aikana paasto merkitsi lihasta ja muista herkuista luopumista, laskiaisena syötiin mahat täyteen. Mitä rasvaisempi ruoka, sen parempi. Kermavaahdosta ja mantelimassasta saakin reilusti kaloreita.

Laskiaista on Suomessa vietetty myös riehakkaasti mäkeä laskien. Mäessä on huudettu: ”Pitkiä pellavia”. Mitä pidemmälle kelkka liukui, sen pidemmäksi pellavan uskottiin tulevana kesänä kasvavan. Myös iloiset hevosajelut ovat kuuluneet juhlintaan. Muuallakin maailmassa laskiaista vietetään riehakkain menoin, kuten Rion karnevaaleissa. Sanan karnevaali taustalla onkin latinan carne vale, ’hyvästi liha’.

Laskiaissunnuntai osuu tänä vuonna ystävänpäivälle 14.2., joka on Voiton ja Valentinin nimipäivä. Laskiaisen iloon sopiikin hyvin ystävien muistaminen.

Paastonaika kestää 40 päivää

Varsinainen paastonaika alkaa laskiaistiistain jälkeisenä päivänä, tuhkakeskiviikkona. Se kestää 40 päivää, pääsiäislauantaihin asti. Tuhkakeskiviikko on katumuksen päivä. Katolisessa maailmassa seurakuntalaiset saattavat yhä pukeutua silloin säkkiin ja sirotella pään päälle tuhkaa. Meidänkin kirkossamme on viime aikoina yleistynyt tapa viettää tuhkakeskiviikon messua, jossa pappi piirtää tuhkalla ristin seurakuntalaisen otsaan ja lausuu: ”Ota vastaan katumuksen merkki.”

Luterilaisessa Suomessa paastonaika ei ole yleensä merkinnyt lihasta luopumista. Kukin on paastonnut omalla tavallaan. Joku kieltäytyy lihasta, joku toinen leivonnaisista. Paastota voi myös vaikkapa television katselusta tai Internetin käytöstä. Olennaista on, että paastonaika valmistaa meitä hengellisesti pääsiäiseen. (KT/Minna Saarelma)

Juttuun löytyy kuva osoitteesta evl.fi/mediapalvelu > kuvat > kirkkovuosi.

Tänä vuonna kirkkovuoden tiedotteet tekee Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma.

Lisää tietoa kirkkovuodesta löytyy verkosta osoitteesta http://evl.fi/kirkkovuosi.