Tiedote 20.6.2011

Oulun herättäjäjuhlien järjestelyt ovat aikataulussa

Oulussa järjestetään 8.-10. heinäkuuta valtakunnalliset herättäjäjuhlat. Raksilan urheilukeskukseen, avoimen taivaan alle, odotetaan noin 30 000 vierasta ympäri Suomen. Valmistelut ovat edenneet suunnitellusti. Juhlakentän rakenteita kootaan parhaillaan ja niiden pystytys alkaa pesäpallostadionilla juhlaviikon maanantaina 4. heinäkuuta.

Talkoolaisia on saatu mukaan tähän mennessä vajaa tuhat ja heitä tarvitaan kaikkiaan 1500. Talkoolaiseksi voi ilmoittautua ennakkoon internet-osoitteessa www.oulunherattajajuhlat.fi tai juhlille saapuessaan talkootoimistossa. Talkooväelle on tarjolla 17 erilaista tehtävänimikettä. Auttavia käsiä tarvitaan vielä esimerkiksi ravintolatyöhön, jossa on tarjolla monenlaisia tehtäviä. Herättäjäjuhlien aikana syödään keskimäärin 28 000 ruoka-annosta ja juodaan 35 000 kupillista kahvia.

Körttiradio välittää puheet kautta maailman

Herättäjäjuhlat tarjoavat sanaa, virrenveisuuta, ja kulttuurielämyksiä kaikenikäisille juhlavieraille. Seurat ovat perinteisesti herättäjäjuhlien tärkeintä antia. Niissä vuorottelevat Siionin virsien veisuu ja lyhyet puheet, jotka nousevat Sanasta ja puhujan elämänkokemuksesta. Puhujien lista on pitkä, sillä heitä on noin kolmekymmentä. Seurapuheet ovat puolestaan lyhyitä, ”körttipastillin mittaisia”.

Puhujat ovat eri-ikäisiä naisia ja miehiä eri ammattiryhmistä ja eri puolilta Suomea. Oulun herättäjäjuhlien seurapuhujia ovat muun muassa Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala, Inkerin kirkon piispa Aarne Kuukauppi, opiskelija Sanna Rönkkö Nivalasta, kansanedustaja Esko Kurvinen ja rehtori Maarit Leskelä Oulunsalosta. Lauantain raamattutunnin pitää professori Martti Nissinen Helsingistä. Sunnuntain ehtoollisjumalanpalveluksessa saarnaa Herättäjä-Yhdistyksen uusi puheenjohtaja, rehtori Jukka Hautala.

Herättäjäjuhlien ajan seuroja ja muuta juhlaohjelmaa voi kuunnella suorana lähetyksenä Körttiradion kautta Iskelmä Radion taajuudella sekä internetin välityksellä. Tauoilla lähetetään haastatteluja ja musiikkia. Körttiradio löytyy juhlien sivuilta www.oulunherattajajuhlat.fi.

Tapahtuman järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Herättäjä-Yhdistys, Oulun ev.-lut. seurakunnat ja Oulun kaupunki. Juhlien tunnus on Anna toivon kantaa.

Oheisohjelma tarjoaa monipuolista kulttuuriantia

Iltaisin on tarjolla oheisohjelmaa, joka muodostuu konserteista sekä runo- ja näytelmäilloista. Konserttien sisältö vaihtelee rap-musiikista klassiseen.

Lapsille ja nuorille on omaa ohjelmaa. Perheen pienimmät voivat osallistua tenavakirkkoon, lasten veisuihin, pyhäkouluihin ja Jouko Mäki-Lohiluoman konserttiin. Kouluikäisille on tarjolla liikettä, kädentaitoja ja muita aktiviteetteja. Nuorten ohjelman päätapahtuma on Toivon kannanottoja – konsertti, jossa esiintyy muun muassa Jarkko Martikainen. Paikallista väriä tuovat MC Heguli ja Oulun körttiopiskelijoiden kuoro.

Konserttien esiintyjäkaartiin kuuluvat lisäksi mm. Laura Sippola yhtyeineen, Mika Nuorva ja Pekka Kosonen Soihtuorkestereineen, urkuri Maija Tynkkynen, Sofia Magdalena-lauluyhtye, puhallinorkesteri Viventi, Oulunsalo Ensemble sekä folkyhtye Mustarastas. Ylikiimingin kotiseutumuseolla esitetään kahtena iltana virsirunoilija Elsa Christina Holmstenin elämästä kertova Lasimeri-näytelmä, jonka juuret ovat Oulun historiassa.

Juhlat päättyvät perinteiseen tapaan juhlakentällä vietettävään ehtoollisjumalanpalvelukseen ja päätösseurojen polvirukoukseen.

Juhlista ja juhlien historiasta

Vuoden 2011 Herättäjäjuhlat ovat järjestyksessään 117. ja neljännet Oulussa järjestettävät juhlat. Oulussa on vietetty Herättäjäjuhlia aiemmin vuosina 1928, 1960 ja 1983. Ensimmäiset herättäjäjuhlat pidettiin Ylistarossa vuonna 1893. Perinteisten kirkollisten kesäjuhlien joukossa Herättäjäjuhlat ovat siis toiseksi suurimmat. Herättäjäjuhlien luonteeseen kuuluu, että sinne ovat kaikki tervetulleita. Uskon määrää tai sitoutumista liikkeeseen ei kysellä.

Taustatietoa körttiläisyydestä

Körttiläisyys eli herännäisyys on yksi viidestä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisäisestä herätysliikkeestä.

Herännäisyys alkoi Savossa 1790-luvulla ja 1800-luvun alussa. Herätysliikkeen hurmoksellisuus väistyi, kun sen johtoon asettui Paavo Ruotsalainen (1777—1852).

Herännäisyys korostaa ihmisen omaa riittämättömyyttä, jossa ei saa luottaa omaan hurskauteen ja hyviin tekoihin, vaan yksin Kristukseen, Häntä ikävöiden ja odottaen. Herännäisyydessä korostetaan Jumalan suuruutta ja ihmisen pienuutta, omiin voimiin ei tarvitse luottaa. Usko ja elämä ovat Jumalan kädessä. Toiselta ihmiseltä ei kysellä hänen parannuksestaan tai uskonratkaisustaan.

Nykyisin liikkeen vankimmaksi kannatusalueeksi on muodostunut Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu. Muuttoliikkeen myötä seuratoiminta on vilkastunut pääkaupunkiseudulla. Herännäisyys hyväksyy luterilaisen kirkon virkakäsityksen ja korostaa kaikkien kristittyjen yhteistä pappeutta.

Herättäjä-Yhdistys on herännäisyyden palvelujärjestö, jonka keskustoimisto on Lapualla. Herättäjä-Yhdistys on liikkeen kokoava toimija, joka elää lahjoitusvaroin.

Körttipastillit ovat valkoisia, piparmintun makuisia sokerikaramelleja. Nykyään on tarjolla myös muita makuja, kuten salmiakki ja anis. Körttipastillin sanotaan olevan seurapuheen mittainen.

Körttipuku tuli käyttöön Savossa 1820-luvulla. Puku saarnasi elämänarvoista, sitoutumisesta ystäviin, ja rohkeudesta olla erilainen turhamaisuutta vastaan. Naisten asuun kuului sininen tai harmaa röijy ja hame sekä siniraitainen huivi. Miehillä oli harmaa, lyhyt pystykaulustakki, jonka helmat olivat takaa auki. Lisäksi asuun kuuluivat harmaat housut ja pieksusaappaat. Kesäisin miehet käyttivät huopahattua ja talvisin mustasta nahasta tehtyä lämmintä lakkia. Heränneitä ryhdyttiin kutsumaan heidän käyttämänsä puvun vuoksi körteiksi. Sana körtti tulee miesten takissa olevasta halkiosta, jossa on kolme lyhyttä, pystysuoraa leikkausta (ruotsinkielellä skört).