Tiedote 5.7.2011
Herättäjäjuhlilla hyvä puhe on körttipastillin mittainen
Seurat ovat perinteisesti herättäjäjuhlien tärkeintä antia. Hyvä puhe on lyhyt ja ytimekäs ja siinä saisi olla ainoastaan yksi ydinajatus, jota käsitellään puheen ajan.
Erinomainen keino mitata sopivan puheen kestoa on pistää suuhun herättäjäjuhlilla myytävä körttipastilli, joka tunnetaan myös nimellä uskovaisten pastilli. Sanotaan, että runsaan viiden minuutin ajan suussa sulava pastilli kestää juuri niin kauan kuin sopivan mittaisen puheen kuuluukin kestää.
”Kunnon puhe kestää viitisen minuuttia. Yli 10-minuuttinen puhe menee jo lörpöttelyksi”, Herättäjä-Yhdistyksen kansainvälisen työn sihteeri Alpo Järvi virnistää.
Körttipastillit ovat piparmintun, salmiakin tai aniksen makuisia sokerikaramelleja. Ne ovat perinteinen tuote herättäjäjuhlilla ja muissakin körttien tapahtumissa. Körttipastillien sanotaan maistuvan maailmalta ja niiden imeskely muistuttaa herkkusuuta maailman vaaroista.
”Vakavia asioita voidaan lähestyä myös huumorin kautta”, Alpo Järvi toteaa.
Körttipastillien myynti on nuorten työtä
Oulun herättäjäjuhlilla erityisesti rippikouluikäiset kunnostautuvat körttipastillien myynnissä. Nuoret kiertävät ympäri juhlakenttää kärryjen kanssa ja laskuttavat ostajalta kaksi euroa karkkipussista.
”Nuoret myyvät körttipastilleja talkoomeiningillä. Palkaksi he saavat kahvi- ja jäätelölippuja. Sinnikkäimmät myyjät tienaavat ruokalipun”, Alpo Järvi kertoo.
Körttipastilleilla on pitkät perinteet. 1980-luvun puolivälissä Herättäjä-Yhdistyksen nuorisosihteerit päättivät tempaista ja kerätä karkkien avulla rahaa nuorisotyölle. Vuonna 1990 hommattiin omat koneet, jotka kestivät kymmenen vuoden aikana noin 100 000 karkkipussillisen tekemisen – ennen kuin menivät rasituksesta rikki.
Nykyään körttipastillit alihankitaan ja nuorten työksi jää etikettien kiinnittäminen pusseihin ennen herättäjäjuhlien alkua sekä niiden myyminen herättäjäjuhlien aikana. Karkkien tuotto menee Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyölle. Tämän kesän herättäjäjuhlilla myynnissä on tuhansia pussillisia körttipastilleja.
Puhujien valinnoissa juhlapaikkakunta on vahvasti esillä
Oulun herättäjäjuhlilla pidetään yli 30 puhetta. Puhujat ovat eri-ikäisiä naisia ja miehiä eri ammattiryhmistä ja eri puolilta Suomea. Suuri osa puhujista on kuitenkin Oulun seudulta, koska juhlapaikkakunnan halutaan näkyvän ja kuuluvan.
Noin tunnin kestäviin seuroihin mahtuu 4-5 puhujaa sekä Siionin virsien veisaamista puheiden välissä. Juhlien tunnuslause saattaa määrittää puheen sisältöä välillä voimakkaastikin. Luonteeltaan seurapuhe on sielunhoidollinen, jossa kuuluu puhujan elämänkokemus.
Oulun herättäjäjuhlien seurapuhujia ovat muun muassa Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala, Inkerin kirkon piispa Aarne Kuukauppi, opiskelija Sanna Rönkkö Nivalasta, kansanedustaja Esko Kurvinen Oulusta ja rehtori Maarit Leskelä Oulunsalosta. Lauantain raamattutunnin pitää professori Martti Nissinen Helsingistä. Sunnuntain ehtoollisjumalanpalveluksessa saarnaa Herättäjä-Yhdistyksen uusi puheenjohtaja, rehtori Jukka Hautala.
- - - -
Oulun herättäjäjuhlat järjestetään 8.–10. heinäkuuta. Herättäjäjuhlat ovat herännäisyyden suurin vuosittainen tapahtuma, jonne kaikki ovat tervetulleita. Perinteisten kirkollisten kesäjuhlien joukossa herättäjäjuhlat ovat toiseksi suurimmat.
Juhlaohjelma koostuu seuroista, veisuista ja messuista. Tämän lisäksi juhlilla järjestetään konsertteja ja teatteriesityksiä. Oulun seurakuntayhtymä ja Herättäjä-Yhdistys isännöivät yhdessä Oulun herättäjäjuhlia. Juhlien järjestäjinä toimivat Herättäjä-Yhdistys, Oulun ev.-lut. seurakunnat ja Oulun kaupunki.
”Anna toivon kantaa” on Oulun herättäjäjuhlien juhlatunnus. Tunnus löytyy Jaakko Löytyn tekemästä Siionin virrestä (SV 306:3). Toivo on yksi kristillisen uskon peruspilareista. ”Tahdomme Oulun herättäjäjuhlien vahvistavan elämässämme toivoa, joka kantaa silloinkin, kun kohtaamme toivottomuutta”, kiteyttää tunnuksen sanomaa Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.