Joulutervehdys tuomiorovasti Satu Saariselta – Jouluja ja ihmisiä
Sain ystävältäni kunniamaininnan: Olen tämän armoitetun jouluihmisen arvion mukaan maailman rennoin jouluihminen. Mainitsi, ettei tiedä ketään, kuka vähemmän valmistelisi joulua ja silti täysillä nauttisi siitä.
En ole eläissäni tehnyt yhtään kakkua tai laatikkoa, en graavannut lohta. Kinkuntuoksu ei tuvassani leiju, poron saatan paistaa. En ole lahjavalvojaistyyppiä, enkä oikein jouluvalofanikaan.
Mutta rakastan laulaa siitä, kuinka maa on kaunis ja kirkas luojan taivas. Sielujen toiviotiellä tunnen kulkevani päiväkodin joulupolulla tai hoivakodin rauhassa ja rauhattomuudessa, jossa ollaan yhtä aikaa matkalla ja perillä. Joulun ihme on se, kun arkihuolet heittäytyvät taakse, vaikka joka tuutti huutaa ja houkuttaa muuta.
Monelle papille ja muulle työjouluihmiselle joulu tulee kuin kedon paimenelle: työn ääressä, työn kautta, keskellä työyötä ja varhaista aamua.
Minulle joulu on pyhä kertomus, jossa saan jo virkani puolesta viivähtää. Joka vuosi uudestaan syntyy Toivo ja Lupaus, ja hänet lasketaan oljille uinumaan. Joka vuosi silmäkulma kostuu, kun enkelit ilmoittavat suuren ilon kaikelle kansalle, ja saan sen taas kertoa ja kuulla.
Joulu tulee hetkissä. Siinä, kun mustikanvarpuja hangen alta hakiessa lumi humpsahtaa kinttaan suusta sisään. Kun lapset laulavat saunanlauteilla äänissä 70-luvun hittibiisiä Mary’s Boychild. Siinä, kun joka vuosi yhä kummallisempi ja rujompi kuusi kannetaan tupaan.
Joulu tulee. Joulu tuli sinäkin vuonna, kun isä lähti, ja sinä vuonna, kun poika tuli. Joulu tuli 42 kahden asteen helteessä, jossa jouluvuohi marinoitui teurastettuna akaasian oksassa.
Joulu tulee, koska Jumala tuli keskeneräisyyteen ja sekavaan tilanteeseen.
Tulkoon joulu Sinullekin, työhösi ja lepoosi, iloosi ja itkuusi. Koskettakoon sinua oljilta elämää katsova jouluihminen: Jumala, joka tuli yhdeksi meistä.
tuomiorovasti Satu Saarinen
Julkaistu: 19.12.2017
Kuva: Pixabay
Tue Dec 19 10:00:00 EET 2017