Remontti palautti kirkon alkuperäisasuunsa

Vuonna 2002 päättyneessä remontissa kirkko palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan.

Kirkko on tyypiltään länsitornillinen pitkäkirkko, ja sen väri on lähellä alkuperäistä (vaalean keltainen).

Kirkon alttaritaulu on peräisin väliajan kirkosta, josta se saatiin puukolla leikkaamalla pelastetuksi tulipalon yhteydessä. Tämän vuoksi se näyttää olevan vähän ahtaasti kehyksissään.Teoksen on maalannut oululainen taidemaalari G. A. Dahlström v. 1855.

Oulusalon kirkon historia

Nykyinen kirkko on Oulunsalon kolmas kirkko ja se valmistui vuoden 1891 syksyllä. Sen on suunnitellut suomalainen arkkitehti Julius Basilier. Rakennustyössä olleiden J. Jaakko Kuorikosken ja maalaaja Heikki Ahosen omakätiset nimikirjoitukset löytyvät kirkon eteisaulassa olevista laudanpätkistä.

Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka suorakaiteen muotosen runkotilan päädystä ulkonee matala ja suorakulmainen sakaristo. Torni päättyy kekokattoiseen huippuun. Seiniä jäsentävät korkeat, kiilamaisesti päättyvät ikkunat. Satulakattoisen runkohuoneen sisäkatteena on puupylväiden varaaan rakennettu taitekatto. Tyyliltään pyhättö pn puuhun sovellettua uusgotiikkaa.

Ensimmäinen kirkko, joka oli rakennettu v. 1655, sijaitsi nykyisen hautausmaan alueella. Vanha kansantarina kertoo, että aikoinaan merihädässä ollut piispa oli luvannut rakennuttaa kirkon Oulunsalon ja Kempeleen välillä.

Kirkkoa ruvettiin kutsumaan uhrikirkoksi, sillä merenkävijät, kauppiaat ja matkalle lähtijät antoivat lahjoja matkojen onnistumisen puolesta. Kirkolle kertyi paljon kalleuksia, jotka ryöstettiin isonvihan aikana v. 1715. Hautausmaalla sijaitsee muistokivi kirkon entisellä paikalla.

Uhrikirkko purettiin toisen kirkon valmistuttua v. 1855. Kirkko ehti palvella seurakuntaa vain 27 vuotta, sillä Oulunsalon ja Lumijoen kirkot paloivat v. 1882 samana päivänä salamaniskun sytyttäminä. Kirkon palosta pelastunutta Mikael Toppeliuksen koristelemaa saarnastuolia säilytetään Pohjois-Pohjanmaan museossa.