Oulun seurakuntayhtymän yhteisökuvatutkimus valmistui
Oulun seurakuntayhtymä on teettänyt yhteisökuvatutkimuksen maalis-huhtikuussa 2009. Tutkimus selvittää oululaisten mielipiteitä seurakunnan toiminnasta ja seurakuntarakenteen kehittämistarpeista.
Halu erota kirkosta on tämän yhteisökuvatutkimuksen mukaan hieman laskussa. Niiden osuus kaikista vastaajista, jotka ovat ajatelleet usein eroavansa tai aikovat erota kirkosta, on laskenut reilussa kymmenessä vuodessa 8 prosentista 4 prosenttiin vastaajista.
Tutkimus osoittaa myös, että vaikka aktiivikävijäksi itsensä kokee vain alle joka kymmenes seurakuntalaisista, moni passiivinenkin seurakuntalainen kokee olevansa uskonnollinen ja haluaa myös olla kirkon jäsen. Passiivijäsen on usein myös kiinnostunut kirkkoon liittyvistä asioista.
Noin kuusi kymmenestä oululaisesta arvioi olevansa vähintäänkin jossakin määrin uskonnollinen. Hyvin uskonnollisena itseään pitävien(12 % vastaajista) ja ei lainkaan itseään uskonnollisena pitävien määrissä (11%) ei ole tapahtunut muutosta verrattuna vuoteen 2005. Naisten ja 60 vuotta täyttäneiden keskuudessa on keskimääräistä useammin itseään uskonnollisena pitäviä. Miesten ja 15—29-vuotiaiden joukossa on puolestaan muita useammin heitä, jotka eivät pidä itseään lainkaan uskonnollisena.
Kirkon jäsenyys
Vastaajista 74 % ei ole valmis (ei missään olosuhteessa tai ei ole tullut ajatelleeksi) eroamaan kirkosta. Tämä osuus on pysynyt ennallaan verrattuna vuoteen 2005, mutta ehdottoman kielteisesti eroamiseen suhtautuvia on nyt kuitenkin aiempaa vähemmän.
Kirkosta eroamista usein ajatelleiden ja todennäköisesti joskus eroavien osuus on vähitellen laskenut, ollen nyt 4 % vastaajista. Kymmenisen vuotta sitten vuonna 1998 vastaajista 8 % oli ajatellut usein eroamista tai pitivät eroa todennäköisenä.
Ns. passiivikävijöistä (eivät ole käyneet kirkon tilaisuuksissa ainakaan 12 kuukauteen) 68 % ei aio erota kirkosta.
Tutkimuksessa haastateltavia pyydettiin omin sanoin kertomaan mikä on keskeisin syy kirkosta eroamisen harkitsemiseen. Useimmat kommentit liittyivät kirkollisveroon, toiseksi useimmin kommentoitiin, etteivät kirkon asiat kiinnosta.
Kristilliset arvot ja uskonnollisuus
Vajaa viidesosa kirkkoon kuuluvista oululaisista mainitsee, että lapsuudessa kristilliset arvot olivat runsaasti esillä heidän kotonansa. Noin kaksi kolmesta mainitsee kristillisten arvojen olleen esillä jonkin verran. Vajaa viidesosa muistelee, ettei kotona pidetty kristillisiä arvoja esillä lainkaan.
60 vuotta täyttäneet mainitsevat selvästi muita useammin (33 %), että kristilliset arvot olivat runsaasti esillä kotona. Vastaavasti 15—29-vuotiaat mainitsevat muita useammin (25 %), ettei kristillisiä arvoja ole pidetty kotona esillä.
Tapahtumiin osallistuminen ja seurakunnan toiminnan tunteminen
Kyselyyn vastanneista 41 % oli käynyt vähintään kaksi kertaa vuoden aikana kirkon tilaisuuksissa, 24 % kerran ja 35 % ei kertaakaan.
Kaikista kirkkoon kuuluvista vastaajista 7 % arvioi itse olevansa aktiiviseurakuntalainen. Noin kuusi kymmenestä kirkkoon kuuluvasta mainitsee käyvänsä kirkon tilaisuuksissa harvoin, mutta seuraavansa kuitenkin kirkon tapahtumia. Noin kymmenesosa mainitsee, ettei kaipaa kirkkoa elämäänsä.
Tutkimuksessa kysyttiin, mihin kirkon tilaisuuteen vastaajat ovat viimeksi osallistuneet. Useimmiten vastaajat olivat osallistuneet viimeksi kirkollisiin toimituksiin (48 %), kuten kastetilaisuuteen, avioliittoon vihkimiseen tai hautaan siunaamiseen. Toiseksi tuli joulunajan tilaisuudet (15 % vastaajista), kolmantena jumalanpalvelukset (13%). Miehet mainitsevat naisia useammin kirkollisen toimituksen (57 % vs.39 %). Naiset mainitsevat miehiä useammin joulunajan tilaisuuden (19 % vs. 10 %).
Seurakunnan toimintaan tai tilaisuuksiin on viimeksi osallistuttu keskimäärin 8 kuukautta sitten. Naisten keskuudessa mediaani on 4 kk, miesten keskuudessa 12 kk.
Seurakuntien työntekijöiden henkilökohtainen tunteminen on lisääntynyt, sillä nyt vähintään yhden työntekijän tuntee henkilökohtaisesti 53 % kaikista vastaajista, kun vuonna 2005 osuus oli 46 %.
Oulun seurakuntien toimintaa hyvin tai melko hyvin tuntevia on nyt 37 %, kun heitä vuonna 2005 oli 44 prosenttia.
42 % haastatelluista pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että seurakuntien jumalanpalvelusten lähetetään radiossa tai internetissä suorina lähetyksiä. Osuus on noussut vuodesta 2005, mutta on edelleen pienempi kuin vuosina 2002 tai 2000. Passiivikävijöistäkin (ei ole käynyt kertaakaan 12 kk:n aikana) 38 % kokee suorat lähetykset erittäin tai melko tärkeinä.
Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän yhteisökuvatutkimus on tehty osittain samansuuntaisena myös 2000, 2002 ja 2005. Tänä vuonna tutkimuksen kohderyhmän muodostivat 15 vuotta täyttäneet oululaiset, Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 499 kpl. Puhelinhaastattelut tehtiin 26.3. – 6.4.2009 välisenä aikana. Tutkimukset on tehnyt Taloustutkimus Oy.