Raportti seurakuntayhtymämallin ja yhden seurakunnan taloudellisuusvertailusta

(Juha Kauppinen ja Pentti Lampinen)
               
Seurakuntayhtymämallin ja yhden seurakunnan taloudellisuusvertailua
Taloudellisuusvertailu perustuu hyvin pitkälle Oulun kirkkoherrojen ja seurakuntayhtymän johtavien viranhaltijoiden kuulemiseen sekä seurakuntayhtymän taloustilastoihin ja osittain myös seurakuntarakennetyöryhmän mie-tinnön arviointeihin.Kuten johtavien työntekijöiden haastatteluraportissa (20.3.2009) todetaan, on seurakuntarakenteen eri vaihtoehtojen kustannusvaikutusten arviointi hyvin vaikea. Tämä johtuu osittain siitä, että ei ole vielä riittävästi tietoa, miten yhtymämallia kehitettäisiin tai miten yhden seurakunnan malli toteutettaisiin. Yhteinen näkemys oli, että seurakuntien tulot näyttävät jäävän pysyvästi aikaisempaa alhaisemmalle tasolle. Ko. raportissa todetaan, että lievän enemmistön mielestä on todennäköis-tä, että yhden seurakunnan mallissa menojen karsiminen olisi helpompi toteuttaa.

Eri yhteyksissä on noussut esille, että varsinkin taloudellisesti hyvinä aikoi-na tasapuolisuus on johtanut siihen, että jos jossakin seurakunnassa on tarve tietylle viralle, niin virka perustetaan kaikkiin seurakuntiin, vaikka kai-killa ei olisikaan viralle niin suuri tarve. Vastaavasti todetaan, että yhden seurakunnan mallissa asia hoituisi pienemmällä henkilömäärällä. Toisaalta taas voidaan kysyä, pystytäänkö henkilöstön määrä pitämään hallinnassa jämäkällä päätöksenteolla molemmissa vaihtoehdoissa.   

Seurakuntarakennekomitean mietinnössä todetaan, että seurakuntayhtymissä toiminnallisen puolen työvoiman liikkumismahdollisuus seurakuntarajojen yli on huono. Samoin työntekijöiden siirrot ja työnkuvien muutokset ovat yhtymässä vaikeasti toteutettavissa. Myös seurakuntayhtymän sisältä on todettu, että henkilökunnan joustava käyttö seurakuntarajojen yli tilapäisestikin on usein käytännössä mahdotonta usean seurakunnan yhteisössä. Henkilöstöresursseja ei hyödynnetä täysimääräisesti. Tosin pyrkimystä henkilökunnan joustavaan käyttöön on ollut, mm. virat ja toimet eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta perustetaan yhtymään. Käytännön tulokset ovat jääneet laihoiksi, kun ovat olleet taloudellisesti hyvät ajat ja virkoja sekä toimia on perustettu runsaasti.

Liitteenä olevat tilastot Oulun seurakuntayhtymästä tukevat sitä ajatusta, että yhtymällä on mennyt tähän asti taloudellisesti hyvin ja mm. virkoja ja toimia on perustettu runsaasti. Henkilöstön määrä on lisääntynyt vuosina 1997 - 2008 87 henkilöllä (41 %:lla) eli keskimäärin 8 henkilöä/vuosi. Väes-tön lisääntyminen ja toimitusten lisäys selittävät kasvua vain osittain. Kasvanut henkilöstömäärä aiheuttaa jatkossa voimakkaasti kiristyneen taloustilanteen johdosta jonkin asteisia ongelmia seurakuntayhtymälle. Henkilöstömenot ovat olleet yhtymässä noin puolet toimintamenoista. Sekä henkilöstö- että toimintamenot ovat lisääntyneet vuosina 1999 - 2008 keskimäärin 8 % vuodessa.

Kun Oulun seurakuntayhtymä syksyllä 2008 laati omaa vuoden 2009 talousarviota ei millään taholla Suomessa ollut tarkkaa tietoa mihin kansainvälinen talouslama johtaa Suomen kansantalouden. Sen vuoksi niin kunnat kuin seurakunnatkin tekivät talousarvionsa, jotka eivät enää päde. Muutokset kirkollisveron ja yhteisöveron määrässä vähentävät myös Oulun seura-kuntayhtymän verotuloja merkittävästi. Kun tarkastellaan yhtymän tukipalveluja, niin tietohallinnon, hautauspalvelujen, keskusrekisterin, kiinteistöpalvelujen ja muiden hallintopalveluiden osalta valittavalla mallilla ei ole oleellista merkitystä kustannuksiin. Sen sijaan henkilöstöhallinnossa seurakuntien/alueseurakuntien lisääminen voi aiheuttaa jonkin verran lisäkustannuspaineita. Hyvin laaja näkemys on, että valittiinpa kumpi malli tahansa, niin johtamis-järjestelmiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tämä heijastuu myös talouteen. Käytettävissä olevan materiaalin pohjalta voidaan arvioida, että oikein to-teutettuna ja mikäli johtamisjärjestelmät ovat kunnossa, niin yhden seura-kunnan mallissa ovat paremmat edellytykset resurssien tehokkaammalle käytölle seurakuntayhtymään verrattuna. Resurssien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen tulee tästä eteenpäin ko-rostumaan seurakuntien talouden oleellisesti tiukentuessa.