Raportti ohjausryhmän tutustumismatkasta Jyväskylän seurakuntaan ja Mikkelin seurakuntayhtymään 2.-3.3.2009

Jyväskylän seurakuntaan tutustuminen 2.3.2009 (Pentti Lampinen)

Jyväskylän seurakuntaa tilaisuudessa edustivat kirkkoherra, kirkkoherran varamies, vt. hallintojohtaja sekä kaksi luottamushenkilöä.

Uusi seurakunta organisoitiin ripeästi. Tavoitteeksi asetettiin, että tehtävä tulee suorittaa puolessa vuodessa. Tässä aikataulussa myös pysyttiin.

Seurakunnan hallintorakenteessa korostuu alueneuvostojen rooli. Niille on selkeästi annettu taloudellista ja hallinnollista valtaa. Alueneuvostot valitaan kirkkovaltuustossa, samoin puheenjohtajat.

Hankkeen valmisteluvaiheessa mukana olleet luottamushenkilöt pitivät tärkeänä, että luottamushenkilöiden terävin kärki kuuluu alueneuvostoihin (keskimäärin n. 2,5 kirkkovaltuuston jäsentä/alueneuvosto).

Kirkkoherran rooliin kuuluu toimia johtavana ja kokoavana johtajana.

Seurakuntapalvelujen johtaja toimii kirkkoherran varamiehenä ja johtoryhmän varapuheenjohtajana.

Entinen maaseurakunnan pääkirkko eli Taulumäen kirkko kirkkoherran ”oma” kirkko. Kirkkoherra kiertää ahkerasti myös alueilla.

Aluekappalainen johtaa suvereenisesti omia työntekijöitä. Kirkkoherra työskentelee tiiviisti aluekappalaisten kanssa (yksi tapaamiskerta/kuukausi). Alueseurakunnan/aluekappalaisen/alueneuvoston asema on tärkeä määritellä johtosäännössä.

Alueseurakuntien välit ”huokoisia” , joten esim. henkilöstön siirto on helpompaa. Kirkkoneuvosto perustaa ja siirtää virat. Alueseurakunnilla on mahdollisuus omaleimaiseen toimintaan.

Aluekappalaisen ja muiden kappalaisten palkat ovat erilaiset. Aluekappalaisen palkka on lähellä kirkkoherrojen palkkaa.

Jyväskylässä on todettu, että yhden seurakunnan malli turvaa parhaiten aluetyön. Tästä mallista on jo vuosikymmenien hyvät kokemukset. Myös perhepapit voivat jatkaa työtään, koska tiukkoja raja-aitoja ei tullut. Yhden seurakunnan malli edusti jatkuvuutta.

Yhden seurakunnan malli todettiin myös joustavaksi (resurssit, henkilöstö) ja sillä uskotaan pystyttävän vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin (kirkosta eroaminen, talouden tiukkeneminen).

Aluekappalainen toimii hyvin lähellä kirkkoherran valtuuksia, tosin ei samoin juridisin vastuin. Aluekappalaisen työ on lähempänä toimintaa kuin kirkkoherran työ.

Tuomiokapituli tulee pitää prosessissa mukana.

Mikkelin seurakuntayhtymään tutustuminen 3.3.2009 (Pentti Lampinen)

Mikkelin seurakuntayhtymässä tavattiin keskeisiä luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita.

Seurakuntayhtymä perustettiin vuonna 2001. Siihen kuuluvat Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta (28 000 as.), Mikkelin maalaisseurakunta (n. 10 000 as) ja Anttolan seurakunta (1 600 as.). Äänestyksessä seurakuntayhtymämalli voitti täpärästi yhden seurakunnan mallin.

Jo runsaan vuoden kuluttua tuomiokirkkoseurakunta (kesäkuu v. 2002) esitti seurakuntayhtymän lakkauttamista ja yhden seurakunnan perustamista. Esitys hyväksyttiin yhden äänen enemmistöllä.

Kirkkohallitus (v. 2005) ei hyväksynyt esitystä, joten seurakuntayhtymä jatkaa siellä. Yksi syy lienee se, että kirkkohallitus katsoi, että seurakuntayhtymä on toiminut vain lyhyen ajan ja on syytä katsoa, miten se alkaa toimia.

Kaikesta tästä voidaan arvioida, että seurakuntayhtymän alkutaival on ollut vaikea.

Kun yhtymän seurakunnille ja hallinnolle on selvinnyt, että yhtymä on heidän mallinsa, on sitä alettu kehittää määrätietoisesti.

Seurakuntarajojen yli menevää yhteistyötä on kehitetty sekä oman seurakuntayhtymän sisällä, että myös sen ulkopuolella (Haukivuoren seurakunta).

Seurakuntayhtymän edustajat totesivat, että asenteet ratkaisevat toimiiko yhteistyö vai ei.

Tältä osin todettiin, että nyt Mikkelissä asenne yhteistyölle on hyvä.

Mikkelin seurakuntayhtymän vertailua Ouluun vaikeuttaa se, että Mikkelissä on erittäin suuret erot seurakuntien väkiluvuissa.