Oulujoen seurakunnan historiaa

Varhaisimpana aikana Oulujoen seurakunnan alue on kuulunut yhdessä muun Oulun seudun kanssa Limingan emäseurakuntaan. Noina aikoina asutusta ei ollut Oulujoen varressa kovinkaan runsaasti. Väestö sai elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta ja tervasta. Turkansaari oli kauppapaikka, johon asti venäläiset kauppiaat saivat tulla myymään tuotteitaan. Viimeistään1600-luvun lopulla Turkansaaressa oli saarnahuone, nykyinen Turkansaaren kirkko.

Kun Oulun kaupunki perustettiin kuningas Kaarle IX:n käskystä vuonna 1605, se oli tarpeen erottaa Limingasta ja muodostaa omaksi seurakunnaksi. Vuonna 1608 kuninkaan valtuutetut perustivat Oulun seurakunnan. Siihen tuli kuulumaan sekä Oulun kaupunki että maaseurakunta eli tuolloinen Oulujokilaakso. Muhos muodostettiin omaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1628 ja vuonna 1766 omaksi seurakunnaksi. Oulunsalosta muodostettiin vuonna 1803 oma kappeliseurakunta.

Vuoteen 1865 asti seurakunta ja kunta olivat käytännössä sama asia. Seurakunta hoiti sellaisetkin asiat, joista kunta on myöhemmin vastannut. Näitä olivat mm. opetus ja köyhäinhoito. Kuntalain tultua voimaan Oulujoen kunta sai alkunsa vuonna 1865.

Oulujoki ympäröi Oulun kaupungin ulottuen pohjoispuolen Toppilasta eteläpuolen Oulunlahteen. Kunnalla ei koskaan ollut varsinaista kuntakeskusta, kunnantalokin sijaitsi Oulun keskustassa. Maanviljelyksen, kalastuksen ja tervan lisäksi väestö sai elantoa myös matkailusta. Vapaana virtaava Oulujoki oli merkittävä matkailukohde.

Oulujoen kunta menetti alueensa pala palalta Oulun kaupungille. 1960-luvulle tultaessa alue oli supistunut huomattavasti ja väestö oli laskenut noin 6.000 henkeen. Kunnan elinmahdollisuudet olivat huvenneet vähiin. Se oli itsenäisenä kuntana olemassa vuoteen 1965, jolloin se liitettiin Oulun kaupunkiin.

Seurakunnallisesti Oulujoki kuului aluksi Ouluun. Oulujoella oli oma kappalainen, jolle rakennettiin pappila 1890-luvulla jokivarteen. Vuonna 1904 perustettiin Oulujoen seurakunta.

Victor Sucksdorfin suunnittelema Kirkko rakennettiin pappilan läheisyyteen. Se otettiin käyttöön vuonna 1908. Samana vuonna aloitti seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra. Vuodesta 1965 alkaen Oulujoen seurakunta on ollut osa Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymää.

Ensimmäinen kirkkoherra Erkki Pesonen hoiti virkaa kuolemaansa asti vuoteen 1930. Toisena kirkkoherrana toimi myöhemmin piispaksi valittu Aukusti Vallinmaa.

Vuonna 1941 kirkkoherraksi tuli Tauno Sutinen. Vilho Lauriala, aikaisemman kanttorin Frans Laurinin poika, oli kirkkoherrana vuodesta 1958 vuoteen 1965. Vt. kirkkoherrana toimi sitten Eljas Mikkonen ja välivuoden saarnaajana myöhempi kirkkoherra Paavo Moilanen. Vuodesta 1967 kirkkoherran virkaa hoiti Ossi Ylimaula. Seurakunnan pitkäaikaisimpana kirkkoherrana toimi Paavo Moilanen vuodesta 1978 vuoteen 2009. Vuosina 2009–2012 kirkkoherrana oli Jouni Riipinen.

Seurakunnan väkiluku kasvoi vähitellen erityisesti uusien asuinalueiden rakentamisen myötä. Ylikiimingin seurakunnan liittyessä Oulujoen seurakuntaan vuoden 2007 alussa seurakunnan jäsenmäärä oli n 18.500 ja Ylikiiminki mukaan lukien n. 22.000.

Yli-Iin seurakunta liittyi Oulujoen seurakuntaan vuoden 2011 alusta, jolloin jäsenmäärä oli n 23 500. Seurakunnan kasvaessa ja toimintojen monipuolistuessa työntekijämäärä kasvoi. 1960-luvulta lähtien pappeja oli kaksi. Kolmas papinvirka perustettiin 1974. Vuonna 2015 seurakunnassa oli seitsemän papin virkaa ja seurakuntalehtori. Seurakunnassa oli pitkään vain yksi kanttorin virka. Nykyään heitä on neljä, kaksi kanta-Oulujoella, yksi Yli-Iissä ja yksi Yli-Kiimingissä.

2000-luvulla perustettiin toinen ja Ylikiimingin liittymisen jälkeen seurakunnassa on ollut kolme kanttoria. Diakonian virkoja oli pitkään kaksi, nykyään viisi. Seurakunnassa on myös viisi nuorisotyöohjaajaa, yksi lähetyssihteerin virka sekä lapsityönohjaaja ja toistakymmentä lastenohjaajaa. Toimistohenkilökuntaa on 1,6 virkaa, suntioita on kuusi.

Seurakunnan toimitilat ovat vuosien saatossa lisääntyneet. Hintan seurakuntatalo rakennettiin 1950-luvulla. Se on monitoimitalo, jossa on kirkkosaliin yhdistettävissä oleva liikuntasali ja muita kokoontumistiloja, toimistoja ja asunto, aikaisemmin useampiakin asuntoja. Myllyojan seurakuntatalo otettiin käyttöön 1980-luvulla, jolloin kirkkoherranvirasto muutti sinne Hintasta.

Sanginsuun seurakuntakoti rakennettiin aikaisemmin käytössä olleen Madekosken rukoushuoneen tilalle 1990-luvulla. Seurakunnan toimitilat ovat kaupungin kiinteistön yhteydessä Hönttämäellä, Huonesuolla, Saarelassa ja Heikkilänkankaalla. Ylikiimingissä on 1786 rakennettu puukirkko, toimintakäytössä oleva pappila sekä seurakuntatalo.

Yli-Iissä on vuonna 1932 valmistunut kirkko sekä seurakuntakoti.

Lisää tietoa löytyy mm. seuraavista kirjoista: Antero Tervonen 'Oulujokisten sata vuotta' ja 'On riemu, kun saan tulla - Oulujoen kirkko sata vuotta', toim. Kirsi Schali