Miksi rippikoululeirijärjestelyissä on otettu käyttöön kaverikoodi? Entä kun tilanne on se, että ei ole ketään, jolle koodia antaa?

Nuoret kyselevät toisiltaan, kenelle annat/keneltä sait koodin, ja arvottavat sen mukaan tovereitaan niihin, joilla "bestis" on ja niihin, joilla ei ole ketään.

Vastaus:
Kaveri-ilmoittautuminen on mahdollisuus niille, jotka haluavat varmistaa ainakin yhden tutun pääsemisen samalle leirille.

Miten aikuisiällä voi suorittaa rippikoulun tai vastaavan, jotta saisi toimia kummina ja mennä kirkossa naimisiin?

Vastaus:
Oulun ev.-lut. seurakunnat järjestävät aikuisrippikouluja ryhmä- ja yksilöohjauksessa. Rippikoulu kestää noin 20 tuntia, mutta sen suorittamiseen on hyvä varata pitkähkö aikaväli, jotta se saadaan sovitettua papin aikatauluun. Aikuisrippikouluista voi tiedustella seurakuntien kirkkoherranvirastoista.

Päästäkseen kummiksi henkilön tulee olla kastettu, rippikoulun käynyt ja konfirmoitu Suomen ev.-lut. kirkon jäsen. Avioliittoon vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä.

Saako rippikoulukorttiin kohtaan jumalanpalvelusmerkinnän myös muunlaisista messuista kuin ihan tavallisista?

Vastaus:
Pääsääntöisesti kohtaan jumalanpalvelus haetaan merkintöjä sunnuntain pääjumalanpalveluksista klo 10 ja klo 12. Tästä voi toki olla myös poikkeuksia, joista on hyvä keskustella oman rippikoulupastorin kanssa.

Onko konfirmaatio pakollinen?

Onko pakko konfirmoitua, jos ei kuulu kirkkoon eikä halua käydä prometeus-leirillä tai liittyä kirkkoon ja käydä riparia?

Vastaus:
Rippikoulun käyminen ja konfirmoituminen on täysin vapaaehtoista. Sekä Suomen ev.-lut. kirkkoon kuuluva että kyseiseen kirkkoon kuulumaton henkilö voi halutessaan käydä rippikoulun tai jättää sen käymättä. Rippikoululainen voi kieltäytyä osallistumasta rippikoulun päätteeksi toimitettavaan konfirmaatioon. Konfirmaatiossa rippikoulun käyneet tunnustavat uskonsa, saavat siunauksen ja seurakunta rukoilee heidän puolestaan.

Konfirmoitavan tulee olla kastettu, rippikoulun käynyt Suomen ev.-lut. kirkon jäsen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirkkoon kuulumaton rippikoululainen tulee kastaa ja liittää seurakunnan jäseneksi ennen konfirmaatiota.

Kirkkoon kuulumattoman nuoren vanhemmat eivät voi pakottaa lastaan konfirmaatioon, koska rippikouluikäistä nuorta ei voi liittää kirkkoon ilman hänen suostumustaan.

Mitätöikö kirkosta eroaminen rippikoulun?

Edellyttääkö kirkkoon uudelleen liittyminen (ja oikeus saada kirkolliset häät/hautajaiset tms.) myös rippikoulun käymistä uudelleen, jos henkilö on välillä eronnut kirkosta, mutta on kuitenkin ennen eroamistaan saanut kirkollisen kasteen, käynyt rippikoulun ja on konfirmoitu.

Vastaus:
Rippikoulua ei tarvitse käydä uudelleen, kun sen on kerran käynyt. Kirkkoon liittyminen onnistuu entisin eväin.