Kysymyksiä kummiuteen ja kasteeseen liittyvistä asioista

Kummiksi katolilainen?

Tuleva lapsemme tulee kuulumaan evankelisluterilaiseen seurakuntaan. Kummiksi lapsellemme haluaisimme kuitenkin katoliseen seurakuntaan kuuluvan henkilön, joka on ulkomaalainen eikä asu Suomessa. Onko tämä mahdollista? Ja jos on, niin mitä "todistuksia" tai asiakirjoja tulevalta kummilta vaaditaan?

Vastaus: Kirkkomme jäseneksi kastettavalla lapsella tulee olla vähintään kaksi luterilaista kummia, jotka ovat käyneet rippikoulun ja heidät on konfirmoitu (periaatteessa yksikin tällainen kummi riittää, mikäli asiasta on sovittu kotiseurakunnan kirkkoherran kanssa). Näiden kahden lisäksi voi olla muita kummeja. Kaikkien kummien tulee olla jonkin sellaisen kristillisen kirkon jäseniä, joissa lapsikaste on käytössä. Niinpä meidän kirkkomme hyväksyy kummeiksi myös katoliseen kirkkoon kuuluvat. Jos on kyse ulkomaalaisesta, hänestä tulee tietää täydellisen nimen lisäksi kotiseurakunnan tarkka nimi, paikkakunta, tunnustuskunta (siis esim. katolinen), maa. Siis vaikkapa Pyhän Pietarin katolinen seurakunta, Lontoo, Iso-Britannia. Varsinaisia todistuksia tai asiakirjoja ei kummeilta vaadita. Suomalaisilta kummeilta tarvitaan aina henkilötunnus, jonka perusteella hänen tietonsa voidaan tarkastaa.

Järjestetäänkö Oulussa vihkihetkien tapaisia kastejumalanpalveluksia, joihin perhe voisi tuoda kummien ja lähisukulaisten kanssa lapsensa kastettavaksi yhdessä muiden vauvaperheiden kanssa?

Vastaus: Kaunis ajatus, mutta tällä hetkellä sellaisia vihkihetken tapaisia tilaisuuksia ei järjestetä. Jumalanpalveluksiin voi kuitenkin liittää kasteen, joten yhteydenotto vain mieluisan kirkon osalta kyseisen seurakunnan kirkkoherraan tai päivystävään pappiin, niin asia järjestyy.

Kun olen nyt kummi, mutta päätänkin erota kirkosta, niin päättyykö kummius?

Vastaus: Kummeuden edellytyksenä on kirkkoon kuuluminen. Jos kummi eroaa kirkosta, kummeuden voimassaolo lakkaa kirkon näkökulmasta katsottuna.

Haluaisin lapseni ristiäisiin papin toisesta seurakunnasta (ja itse asiassa kokonaan toisesta kunnasta), kuin mihin itse kuulun. Onko tämä mahdollista toteuttaa ja miten?

Vastaus: Oulun seurakuntayhtymän eli Oulun kaupungin sisällä voit valita vapaasti haluamasi papin kastetoimitukseen. Voit sopia ristiäisistä suoraan hänen kanssaan. Oulun pappien yhteystiedot löydät täältä: http://www.oulunseurakunnat.fi/papit. Tuttua pappia voi pyytää myös toisesta kunnasta, mutta keskustele hänen kanssaan samalla mahdollisesta kilometrikorvauksesta. Ristiäistoimitus on kaikissa tapauksissa aina kuitenkin ilmainen, kuten kaikki kirkon toimitukset.

Onko kastetilaisuudessa pakko noudattaa virallista kastekaavaa virsineen vai voiko kaavaa muuttaa vanhempien toiveiden mukaiseksi (esim. ei laulettaisi lainkaan virsiä?)

Vastaus: Kirkolliset toimitukset ovat kirkon virallisesti hyväksymän toimituskaavan mukaisia. Niissä on enin osa "pakollisia" eli siis välttämättömiä osia, joita ei voi muokata tai jättää pois. Osa kohdista on "vapaaehtoisia", joiden kohdalla voidaan menetellä joustavasti. Jokainen luterilaisen kirkon toimitus pitää sisällään virsiä, koska virsilaulu on luonteenomaista juuri luterilaisen kirkon elämälle. Kastekohdassa on kaksi "pakollista" virttä: alkuvirsi ja loppuvirsi, näiden lisäksi voidaan laulaa enemmänkin, jos niin halutaan.

Saako konfirmoitu, kastettu, mutta ei kirkkoon kuuluva "epävirallinen" kummi myös kastetodistuksen?

Olen kuullut, että joillakin paikkakunnilla näin on.

Vastaus: Vain kirkkoon kuuluva voi toimia kummina ja saada siten seurakunnan kastetodistuksen.

Voinko ryhtyä jälkikäteen kummiksi, esim. vanhemmille siskoille? Ja jos voin, niin kuinka se käytännössä onnistuu?

Vastaus: Poikkeustapauksissa lapselle voidaan lisätä kummeja jälkikäteen. Asiasta voi keskustella tarkemmin lapsen nykyisen kotiseurakunnan kirkkoherran kanssa.

Jos ei ole missään tekemisissä/väleissä kummilapsen perheen kanssa, niin voiko kummiudesta luopua?

Vastaus: Kummius on tarkoitettu pysyväksi ja kestäväksi, siitä ei voi luopua. Vaikka yhteys kummilapsen perheeseen olisi vähäinen tai olematon tällä hetkellä, tilanne voi muuttua toiseen suuntaan. Kun lapsi kasvaa, voit ehkä luoda häneen henkilökohtaisen suhteen, vaikka et olisikaan tekemisissä muun perheen kanssa. Kummius on paljon muutakin kuin tiettyjä tekoja, se on ennen kaikkea kummilapsen muistamista ja rukoilemista hänen puolestaan.

Minulla on pieni kummipoika, jonka perhe kuuluu helluntaiseurakuntaan. Voinko tuoda kummilapsen mukanani ehtoolliselle siunattavaksi?

Vastaus: Voit tuoda kummilapsesi evankelis-luterilaisen seurakunnan ehtoolliselle siunattavaksi. Asiasta on kuitenkin hyvä sopia lapsen vanhempien kanssa.

Montako kummia lapsella voi olla?

Laissa ei ole määritelty tarkkaa ylärajaa kummien määrälle. Kummeja tulee olla vähintään kaksi. Tästä vähimmäismäärästä on mahdollista poiketa erityistilanteissa kastettavan kotiseurakunnan kirkkoherran tekemällä päätöksellä. Kummien ei ole välttämätöntä olla läsnä kastetilaisuudessa. Kastetta todistamaan tarvitaan kaksi kummia tai muuta kastevierasta. Kummien enimmäismäärää ei ole laissa ilmoitettu, vaan se jää vanhempien harkittavaksi.

Voiko rippikoulun käynyt lapsi olla velipuolensa kummi?

Vastaus:
Voi olla.

Voiko kummeja vaihtaa?

Jos alkuperäiset kummit eivät hoida kristillistä asiaa, eivätkä ole lapsen kanssa tekemisissä, niin voinko heidän tilalleen valita uudet kummit ja mitä se vaatii?

Vastaus:
Kummeja ei voi vaihtaa, mutta kummeja voidaan lisätä, mikäli siihen on erityisiä perusteita. Asiasta neuvotellaan oman seurakunnan kirkkoherran kanssa, joka voi tehdä päätöksen kummien lisäämisestä. Neuvottelu on hyvä käydä ennen kuin alkaa kysellä uusia kummeja.
Jos kummi eroaa kirkosta, voidaan katsoa kummiuden päättyneen. Kummina olemisen edellytykset ovat silloin lakanneet.

Voiko neljä vuotta vanhempi serkku olla kummini?

Minut on kastettu vauvana vuonna 1974. Perhepiirissä kummikseni nimitetään myös serkkuani (kummivanhempieni lapsi), joka on ristiäiskuvassani 4-vuotias. Nykyäänhän tämä ei ole mahdollista, mutta onko joskus ollut? Onko serkku siis kummini vai vain erityisen läheinen sukulainen?
Kaksi vai kolme kummia

Vastaus :
Neljä vuotta vanhempi serkku ei voi olla kummisi, koska kummin on oltava rippikoulun käynyt ja konfirmoitu. Kastehetkellä kummin on siis oltava vähintään 15 vuotta vanhempi, koska rippikoulu käydään aikaisintaan 15-vuotiaana. Aikuiskasteen ollessa kyseessä ikäeroa ei tarvitse olla, eikä silloin, jos kummi on otettu jälkeenpäin. Tällaistakin joskus tapahtuu, jos esimerkiksi alkuperäiset kummit ovat eronneet kirkosta.

Voiko kirkkoon kuulumaton toimia kummina?

Vastaus:
Kirkkoon kuulumaton ei voi toimia kummina. Kummin tehtävänä on yhdessä seurakunnan kanssa tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa ja näin ollen kummin tulee olla seurakunnan jäsen, rippikoulun käynyt ja konfirmoitu.

Voiko kirkosta eronnut toimia kummina?

Olen saanut hieman ristiriitaista informaatiota kummiudesta. Olen käynyt aikoinaan rippikoulun, olen konfirmoitu, ja myöhemmin eronnut kirkosta. Voiko veljeni nimittää minut tulevan lapsensa kummiksi? Jossain sanotaan, että kirkosta eroaminen ei vie oikeutta kummiuteen, jossain taas sanotaan, että kummin pitää olla kirkon jäsen. Miten on? Pitääkö minun liittyä kirkkoon uudelleen, jotta minut voidaan nimittää kummiksi? Viivi

Vastaus:
Kummin tulee olla kirkon jäsen, rippikoulun käynyt ja konfirmoitu. Jos kummi myöhemmin eroaa kirkosta, kummiuden edellytykset eivät enää täyty.

Ilmoitetaanko kirkosta eronneen ihmisen kummeille asiasta?

Vastaus:
Ei ilmoiteta. Tieto henkilön uskontokunnasta on lain mukaan arkaluonteinen tieto.

Estääkö mikään valitsemasta lapselle vain yhtä kummia? Jos estää, niin miksi?

Vastaus:
Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi kummia. Mikäli ei löydy kahta evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitua jäsentä kummeiksi, kotiseurakunnan kirkkoherra voi tehdä päätöksen, että yksi kummi riittää. Tästä on syytä neuvotella kirkkoherran kanssa hyvissä ajoin ennen kastetoimitusta.

Kummiksi ennen rippikoulua?

Onko mahdollista ryhtyä kummiksi, jos seurakunnan resurssit eivät riitä pitämään rippikoulua ennen kastetilaisuutta? Tarkoitus on kuitenkin käydä rippikoulu heti kun mahdollista.

Vastaus:
Kummiksi päästäkseen täytyy olla rippikoulun käynyt jakonfirmoitu.

Kummiksi ortodoksille?

Hyvät ystävämme, jotka ovat venäläisiä ja siis ortodoksikirkon jäseniä, saivat keväällä lapsen. He ovat miettineet voisivatko pyytää meitä kummeiksi, itse kuulumme luterilaiseen seurakuntaan. Olen joskus ennenkin miettinyt, miten asia on katolisen, luterilaisen ja ortodoksikirkon kesken, kun kaikki kuitenkin ovat kristittyjä kirkkoja ja kaikissa on lapsikaste.

Vastaus:
Suomessa ortodoksinen kirkko edellyttää, että ainakin yksi kummeista on ortodoksisen kirkon jäsen. Muut kummit voivat olla jonkin toisen kristillisen kirkon jäseniä. Katolinen kirkko edellyttää kummilta katolisen kirkon jäsenyyttä.

Ulkomaalainen kummi

Jos ulkomaalainen luterilainen henkilö halutaan kummiksi, kuinka hänen kelpoisuutensa kummiksi todennetaan?

Vastaus:
Ulkomaalaiselta kummilta pyydetään tarkat tiedot hänen kotiseurakunnastaan: täytyy olla tiedossa sen nimi, kirkkokunta, paikkakunta ja maa. Nämä tiedot merkitään kasteilmoituslomakkeeseen. Suomalaisilta kummeilta tarvitaan henkilötunnukset. Niiden perusteella tarkastetaan jäsentietojärjestelmästä, että he ovat kirkon jäseniä, rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja.

Onko kummin välttämätöntä olla läsnä kastetilaisuudessa?

Lapseni tuleva kummi asuu ulkomailla eikä luultavasti pääse paikalle.

Vastaus:
Kummin ei ole välttämätöntä olla läsnä kastetilaisuudessa. Tilaisuudessa tulee olla paikalla kaksi todistajaa, jotka tavallisesti ovat juuri kummeja. Usein lapsella on useampi kummi, joista joku kuitenkin pääsee tilaisuuteen. Jos kukaan kummeista ei pääse paikalle, todistajina voi toimia kaksi muuta kastevierasta.

Voiko lapsellamme olla viisi kummia?

Vastaus:
Laissa ei ole määritelty tarkkaa ylärajaa kummien määrälle. Lainsäädännön mukaan on kuitenkin suositeltavaa, että kummien määrä pysyy kohtuudessa. Kummeja tulee olla vähintään kaksi. Yleisimmin Suomessa on kastettavalla lapsella nykyään 2-3 kummia. Kasteilmoituslomakkeessa on tilaa neljälle kummille. Suurin kummimäärä, josta olen kuullut, on kuusi.

Voidaanko kummeiksi pyytää vanhempia, joiden lasten kummeina itse jo on?

Vastaus:
Kyllä voidaan pyytää, jos he ovat konfirmoituja Suomen ev.-lut. kirkon jäseniä.

Voivatko vanhemmat olla oman lapsensa kummeja? Edes jossain poikkeustilanteessa?

Vastaus:
Kummien tehtävänä on tukea vanhempia kristillisessä kasvatuksessa, joten kummeiksi tulisi pyytää vähintään kahta muuta ihmistä. Vanhemmat eivät oikein voi olla tukena itselleen. Jos kummit eivät voi olla kastetilanteessa paikalla, tarvitaan kaksi muuta todistajaa. Isovanhemmat voivat myös olla kummeja, samoin vanhempien sisarukset.

Pikkusisko kummiksi?

Onko mitään mahdollisuuksia laittaa kummiksi tai nimetä ns. epävirallisesti kummiksi 14-vuotias pikkusiskoni, joka täyttää muutaman kuukauden päästä ristiäisistä 15 vuotta ja pääsee samoihin aikoihin ripille?

Vastaus:
Epävirallista kummiutta kirkko ei tunne, kaikki kummit ovat ihan virallisia kummeja. Kummin tulee olla rippikoulun käynyt ja konfirmoitu. Jos rippikoulu on kesken, kummiksi ei voida ottaa. Ehkäpä perheeseen syntyy uusia lapsia, joille nuori ehdokas ehtii myöhemmin kummiksi.

Mikä on kummien enimmäismäärä?

Voiko puolisoni edellisestä avioliitosta syntynyt 16-vuotias rippikoulun käynyt tytär tulla lapsemme kummiksi? Mikä on ehdoton kummien enimmäismäärä, onko mahdollista laittaa 8 kummia?

Vastaus:
Laissa ei ole määritelty tarkkaa ylärajaa kummien määrälle. Kummeja tulee olla vähintään kaksi. Yleisimmin Suomessa on kastettavalla lapsella nykyään 2-3 kummia.

Voiko kummin poistaa?

Voiko kummin poistaa kokonaan lapsen tiedoista? Kummeja jäisi kuitenkin vielä kaksi. Nimenomaiset kummit, jotka eivät millään lailla ole pitäneet lapseen yhteyttä, haluttaisiin poistaa kokonaan lapsen tiedoista! Onkohan tämä mahdollista?

Vastaus:
Niistä tiedoista, jotka lapsesta on kirjattu kasteen perusteella, ei mitään voida poistaa. Kirkonkirjat antavat siis lapsen kastehetken tiedot eikä niitä voida muuttaa.
Käytännössä tilanne saattaa muuttua, välit kummiin saattavat katketa, kummi saattaa muuttaa pois maasta tai vaikka menehtyä onnettomuudessa. Hänen nimeään ei silti poisteta tiedoista. Lapsen kummitiedot eivät kuitenkaan tule missään virallisissa papereissa esille, joten siinä mielessä asialla ei ole merkitystä. Kastetulle voidaan kuitenkin myöhemmin lisätä kummeja. Siitä on sovittava kotiseurakunnan kirkkoherran kanssa.

Mitkä ovat kummin oikeudet ja velvollisuudet?

Millaisia velvollisuuksia ja oikeuksia kummilla on lapseen? Jos molemmat tai toinen vanhempi kuolee, onko kummi niin sanottu toinen isä ja äiti lapselle eli saako kummi lapsen, jos omat vanhemmat eivät häntä voi tai pysty kasvattamaan?

Vastaus:
Kummilla ei ole lapseen nähden juridisia oikeuksia tai velvollisuuksia. Kummin tehtävä on tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa ja olla lapselle aikuinen ystävä. Kummi voi rukoilla lapsen puolesta ja muistaa lasta silloin tällöin muutenkin. Tehtävä perustuu luottamukseen ja vapaaehtoisuuteen.

Menneinä aikoina vanhemmat saattoivat sopia kummin kanssa, että jos heille tapahtuu jotakin, kummi huolehtii lapsesta. Tänä päivänä, jos vanhemmille tapahtuisi jotakin, lapsen muut lähiomaiset olisivat se taho, joka päättää lapsen tilanteesta. Jos kummilla on hyvä suhde lapseen, varmasti hänkin olisi tuossa tapauksessa yksi vaihtoehto lapsen kasvattajaksi. Mitenkään itsestään selvää se ei kuitenkaan ole.