Tiedote 3.4.2012

Uuden Oulun asukkaista yhdeksän kymmenestä suhtautuu seurakunnan toimintaan myönteisesti

Taloustutkimus on selvittänyt Oulun ev.lut. seurakuntien sekä Haukiputaan, Kiimingin sekä Oulunsalon seurakuntien yhteisökuvaa. Yhteisökuvatutkimuksen on teettänyt edellä mainitut seurakunnat. Tutkimuksessa on haastateltu 600 yli 15-vuotiasta Oulun, Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon asukasta. Neljä viidestä haastatellusta kuuluu kirkkoon.

”Tutkimuksen tulokset kertovat, että meihin luotetaan, toimintaa pidetään korkeatasoisena ja olemme helposti lähestyttäviä. Toisaalta useat kokevat meidät tylsinä ja etäisinä, lisäksi toimintaamme tunnetaan huonosti. On varmasti hyvä miettiä, kohdennammeko työt oikein, ja teemmekö työtä pelkästään aktiiveja ajatellen vai myös suuremmalle yleisölle”, pohtii tutkimustuloksia Oulun tuomiorovasti Matti Pikkarainen.

Seurakunnan toimintaan suhtautuminen

Yhteisökuvatutkimuksesta selviää, että yleinen suhtautuminen seurakunnan toimintaan on myönteistä. Selvä enemmistö, 89 prosenttia asennoituu seurakuntaa kohtaan vähintäänkin melko myönteisesti.

Kielteisesti suhtautuvien osuus kaikista haastatelluista on hieman yllättäen suurin 40—49-vuotiaiden parissa (10 % ikäryhmästä), kun taas 50—59-vuotiaista vastanneista yksikään ei suhtautunut seurakunnan toimintaan kielteisesti.

Kirkosta eroaminen

Haastatelluista kirkkoon kuuluvista lähes kolmannes (28 %) ei voisi missään olosuhteessa erota kirkosta, ja 44 prosenttia ei ole tullut ajatelleeksi eroamista eikä se nytkään ole ajankohtaista.

Kuitenkin näiden ”uskollisimpien” kirkon jäsenten osuus oululaisten keskuudessa on nyt alimmillaan sinä aikana, kun asiaa on tutkittu (Oulun ev.lut. seurakuntien yhteisökuvatutkimukset 1998, 2000, 2002, 2005 ja 2009) eli noin 70 prosentin tasolla.

Kirkkoon kuuluvista 2 prosenttia on ajatellut usein kirkosta eroamista ja 5 prosenttia arvelee joskus todennäköisesti eroavansa kirkosta. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 2 prosenttia ja 2 prosenttia. Näyttää siis siltä, että ”homoillan” aiheuttama kirkostaeroamisaalto ei olekaan purkanut sitä eroamispainetta, mitä ihmisillä on ollut, vaan yhä useampi miettii kirkosta eroa. Muutokset ovat kuitenkin sen verran pieniä, että ne menevät virhemarginaalin sisään.

Eroaikeiden miettiminen korostuu erityisesti 15—29- ja 40—49-vuotiaiden keskuudessa, sekä niiden joukossa, jotka ovat osapäivätyössä, työttömänä tai opiskelijoina.

Suhde kirkkoon

Kirkkoon kuuluvista 7 prosenttia pitää itseään aktiiviseurakuntalaisena. Lähes saman verran (6 %) kirkkoon kuuluvista sanoo, ettei kaipaa kirkkoa elämäänsä.

Kaikista vastaajista puolet (51 %) sanoo osallistuvansa toimintaan harvoin, mutta seuraa mitä kirkossa tapahtuu.

Uskonnollisuus

Kaikista haastatelluista noin 60 prosenttia pitää itseään vähintään jossakin määrin uskonnollisena, kirkkoon kuuluvista 62 prosenttia. Ei lainkaan uskonnollisia sanoo olevansa 13 prosenttia vastanneista.

Uskonnollisuudessa ei oululaisten osalta ole viime vuosina tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Kuitenkin hyvin uskonnollisena itseään pitävien ja vastaavasti ei lainkaan uskonnollisena itseään pitävien osuus on molempien kohdalla hieman noussut vuodesta 2009.

Kaikista suomalaisista 61 prosenttia pitää itseään uskonnollisena (Kirkkomonitor 2007).

Seurakunnan toiminnan tunteminen

Vaikka seurakunnan toimintaan suhtaudutaan myönteisesti, sitä tunnetaan huonosti.

Kaikista haastatelluista yli puolet (55 %) tuntee huonosti seurakunnan toimintaa. Alle 30-vuotiaiden keskuudessa huonosti tuntevien osuus on 68 prosenttia. Kirkkoon kuuluvistakin puolet tuntee seurakuntien toimintaa melko huonosti tai ei lainkaan.

Oululaisten keskuudessa seurakunnan tuntemisen taso on kuitenkin hieman parantunut. Vuonna 2009 15 prosenttia oululaisista ei tuntenut seurakunnan toimintaa lainkaan, nyt vastaava luku on 9 prosenttia.

Seurakunnan toimintaan osallistuminen

Kirkon jäsenistä 2 prosenttia käy jumalanpalveluksessa vähintään kerran viikossa, 4 prosenttia vähintään kerran kuukaudessa ja 38 prosenttia osallistuu jumalanpalveluksiin vähintään muutaman kerran vuodessa.

Kirkkokonserteissa tai muissa musiikkitilaisuuksissa vähintään muutaman kerran vuodessa käyviä on 24 prosenttia kirkkoon kuuluvista ja 20 prosenttia kirkkoon kuulumattomista.

Muuhun seurakunnalliseen toimintaan vähintään muutaman kerran vuodessa osallistuu kirkkoon kuuluvista 19 prosenttia. Tämä osallistumismuoto korostuu lapsiperheissä, sillä 33 prosenttia lapsitalouksissa asuvista osallistuu vähintään muutaman kerran vuodessa muuhun seurakunnalliseen toimintaan.

Mielikuvat seurakunnasta

Mielikuvallisilla väittämäpareilla kysyttynä seurakuntaa pidetään erityisesti tarpeellisena ja luotettavana. Lisäksi selvä enemmistö pitää seurakuntaa korkeatasoisen toiminnan järjestäjänä, armahtavana ja helposti lähestyttävänä.

Toisaalta seurakunnat nähdään enemmän tylsinä kuin kiinnostavina, enemmän vanhanaikaisina kuin uudenaikaisina sekä etäisinä enemmän kuin läheisinä.

Tässäkin nousee kiinnostavasti esille 40—49-vuotiaiden ikäryhmä: heistä lähes 70 prosenttia arvioi seurakuntaa enemmän tylsäksi kuin kiinnostavaksi. Esimerkiksi 15—29 vuotiaista vastaavasti arvioi 60 prosenttia ikäryhmästä.

Kouluarvosanaksi 7,67 seurakunnille toiminnasta ja palveluista

Haastateltuja pyydettiin antamaan omalle seurakunnalleen kouluarvosana seurakunnan tarjoamasta toiminnasta ja palveluista. Kaikkien vastaajien keskiarvoksi muodostuu tyydyttävä 7,67. Kirkkoon kuuluvien osalta keskiarvo on hieman parempi: 7,84.

Parhaimmat kouluarvosanat seurakunnalleen antoivat kiiminkiläiset (8,02) ja haukiputaalaiset (8,01).

Kirkkoon kuuluvien osalta vähintään hyvän arvion (numeron 8—10) antaneiden osuus on 66 %. Hyvin kriittisiä on 6 prosenttia kirkkoon kuuluvista antaen arvosanan 4—6.

FAKTAA: Uuden Oulun seurakuntien yhteisökuvatutkimus 2012

- Toteuttaja: Taloustutkimus Oy

- Ttilaaja: Oulun seurakuntayhtymä sekä Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon --seurakunnat.

- Kohderyhmä: 15 vuotta täyttäneet Oulun, Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon asukkaat.

- Otoskoko: otoskoko yhteensä 600, joista 300 oululaista, 100 haukiputaalaista, 100 kiiminkiläistä ja 100 oulunsalolaista.

- Tutkimus on tehty osittain samanmuotoisena viisi kertaa Oulun seurakuntien osalta (1998, 2000, 2002, 2005, 2009).

- Tiedonkeruun ajankohta: 20.—27.2.2012.

- Tulosten luotettavuus: Suurimmat mahdolliset virhemarginaalit (tapauksessa jossa 50% haastatelluista on jotakin mieltä kysytystä asiasta).

- n=600 (kaikki), virhemarginaali suurimmillaan + 4,1 %-yks.

- n=300 (oululaiset), virhemarginaali suurimmillaan + 5,8 %-yks.

- n=100 (haukiputaalaiset, kiiminkiläiset tai oulunsalolaiset), virhemarginaali suurimmillaan + 10,0 %-yks.