Lisää kysymyksiä ja vastauksia

Mitä evankelisluterilaisen uskon ja Raamatun mukaan tapahtuu, kun ihmisen ruumis kuolee?

Vastaus: Ihmisen kuolema merkitsee elintoimintojen loppumista. Sitten kun vainaja haudataan, tapahtuu ajan saatossa maatuminen. Kristillisen käsityksen mukaan ihminen on maasta tullut - Jumala loi ihmisen maan tomusta - ja maan tomuksi ihminen myös palaa. Toinen tärkeä näkökulma kristillisen uskon mukaan on se, että ihminen on Jumalan luoma - ja ihminen palaa Jumalan luokse. Kristillisessä kirkossa on aina pidetty ihmistä ruumiin, hengen ja sielun kokonaisuutena. Ylösnousemus ei ole vain sielun, vaan myös ruumiin ylösnousemus. Taivaassa emme kuitenkaan kanna tämän näkyvän elämän vajavuuksia, mutta olemme kuitenkin yksilöitä ja voimme tuntea ja tunnistaa toisemme. Iankaikkinen elämä on - niin kuin tämä ajallinenkin elämä - elämää joko Jumalan yhteydessä tai hänestä erossa. Jumala tahtoo kaikkien ihmisten pelastuvan hänen yhteyteensä, mutta hän ei meitä siihen pakota.

Mikä on Raamatun kanta avoliittoon?

Vastaus: Kristillinen näkemys avioliitosta on se, että se on miehen ja naisen välinen liitto eli pysyväksi tarkoitettu sopimus, jonka he solmivat Jumalan ja ihmisten edessä. Oulun seurakuntien nettisivuilla on kirkon käsitys avioliitosta ilmaistu näin: Kristillisen uskomme mukaan avioliitto on Jumalan asettama. Jumala on tarkoittanut ihmisen elämään toisen kanssa. Avioliitto on perheen perusta. Vihkijänä pappi vahvistaa liiton, johon pari on sitoutunut keskinäisellä lupauksella. Kristillinen avioliitto solmitaan Jumalan kasvojen edessä. Keskeistä vihkimisessä on Jumalan sanan julistaminen ja Jumalan siunauksen pyytäminen avioparille ja heidän kodilleen.

Rauhan Tervehdyksessä ei enää mainita kolehtikohteita. Miksi?

Vastaus: Tilanpuutteen vuoksi vain valtakunnallisten merkittävien kolehtikohteiden yhteydessä kohde mainitaan. Muutos on tehty lehtiuudistuksen myötä noin pari vuotta sitten.

Yritin löytää navigaattoria varten Oulun tuomiokirkon osoitetta. Kirkkojen osoitesivuilta löytyi osoitteeksi vain "Kirkkokatu".

Vastaus: Kirkon kiinteistöosoite on Isokatu 6. Sitä ei ole käytetty sen vuoksi kovin taajaan, kun se ohjaa sakastin ovelle. Pääovi sijaitsee Kirkkokadun puolella. Kirjasin kirkon osoitteeksi kuitenkin palautteesi perusteella Isokatu 6:en.

En löydä nettisivuilta tietoa jumalanpalvelusten ajoista eri kirkoissa?

Vastaus: Tapahtumakalenterissa voi kirjoittaa hakusanan tai hakea tapahtumaa seurakunnittain. Hakusanaksi voi kirjoittaa esim. kirkon nimen. Jumalanpalvelukset ovat kalenterissa sivulla Jumalanpalvelukset.

Tiedustelin usealta papilta, onko Raamattu heidän mielestään kokonaan Jumalan sanaa.

Kaikki vastasivat enemmän tai vähemmän selkeästi "kyllä". Esittäisin nyt jatkokysymyksenä: uskovatkohan kristityt koko Raamatun Jumalan sanaksi lähinnä sen vuoksi, että niin on sovittu vai onko uskovia, jotka kokevat myös sydämissään asian olevan niin?

Vastaus: Tämä kysymys on sen verran moniulotteinen, että tämä kysymys-vastaus -palsta on siihen liian suppea vastauspaikka. Mutta kristittyjä on monenlaisia: aivan varmasti sekä sellaisia, jotka uskovat niin kuin on sovittu että sellaisia, jotka myös kokevat niin. Kannattaa kääntyä suoraan jonkun papin puoleen keskustelua varten tai kysyä esimerkiksi nettipapilta.

Meillä Oulussa on tällä hetkellä monia projekteja, moraalinvartijaa, lähetystyötä, viestintää jne .

Mitä ne projektit on ja miksi niitä on? Eikö kysymyksessä pitäis olla normaalit seurakunnan työt, joita työntekijät tekee?

Vastaus: Projektien tarkoituksena on kehittää toimintaa, ja toisaalta se on vain erilainen tapa tehdä työtä. Toiminta on sinänsä ihan normaalia seurakunnallista työtä tai sellaiseksi tähtäävää.

Tekeekö yksikään kirkon lähetysjärjestöistä työtä Itä-Euroopan romanien parissa?

Mitä kautta voisi ohjata säännöllistä apua romanilasten ja -naisten tukemiseen ja heidän keskuudessaan tehtävään hengelliseen työhön? Voiko jonkin kristillisen järjestön kautta saada romanitaustaista kummilasta?

Vastaus: Kannattaa kääntyä Romano Mission puoleen. Se toimii yhteistyössä ev.lut. kirkon kanssa. Kirkon virallisilla lähetysjärjestöillä ei ole työtä romanien parissa Itä-Euroopassa.

Romano Missio ry.
Keskustoimisto
Vilppulantie 2 C 4
00700 HELSINKI
puh. (09) 351 1366
fax (09) 345 2517
gsm 041 459 2529
www.romanomissio.fi

Seurakunnalta ilmeisesti jaetaan ostokortteja. Voitaisiinko niihin laittaa rajoitukseksi, ettei niillä voi ostaa tupakkaa/kaljaa.

Vastaus: Seurakunta auttaa, kun ihminen hakee apua hätäänsä. On ihmisen itsensä vastuulla, miten saamansa avun käyttää.

Löytyykö 30 - 40-vuotiaille työssäkäyville, terveille aikuisille jotain mielekästä aktiviteettia kirkossa?

Haluaisin osallistua ja tehdä jotain konkreettista, mielellään porukassa jossa olisi mahdollista myös tutustua muihin seurakuntalaisiin. Ystäväpalvelu ei tunnu ihan omalta jutulta. Onko mitään muuta? Kirpputoritoimintaa tms? Keneen voisin ottaa yhteyttä?

Vastaus: Yhteisvastuukeräys on juuri käynnistymässä. Siihen liittyy runsaasti erilaisia tapahtumia, joissa on mahdollisuus toimia. Olemme parhaillaan luomassa Suurella Sydämellä Oulun sivuja. Ne avautuvat lähipäivinä ja niitten kautta voi ilmoittautua toimijaksi tapahtumiin. Kirpputoritoimintaa on mm. Lähetyksen siivessä ja siitä tietää parhaiten Ulla Mäkinen gsm +358 40 506 5511 Myllytie 5 90500 Tuira. Hän tietää myös muista mahdollisuuksista toimia lähetyksen hyväksi.
Kysymyksen kanssa kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostilla tai Heikki Kaikkoseen, puh 040 5025010.

Kommentti ja kysymys retriitteihin liittyen:

Retriittien tarjonta on Oulussa ollut varsinkin viime vuosina vähäistä. En ole kuitenkaan koskaan onnistunut pääsemään Oulun srk:n järjestämään retriittiin, koska joka kerta kun retriitti on ilmoitettu Rauhan Tervehdyksessä ja olisin pystynyt omien aikataulujen takia lähtemään, on retriitti ollut jo täynnä yrittäessäni ilmoittautua heti lehden ilmestyttyä. Näin nyt tulevankin tammikuun retriitin kohdalla. Voisiko ilmoittautumista muuttaa siten, että se alkaisi johonkin tiettyyn aikaan, jolloin niilläkin, jotka saavat tietonsa retriitistä lehden sivuilta, olisi samanlainen mahdollisuus osallistua kuin heillä, jotka saavat tietonsa retriitistä jotakin muuta kautta? Joillakin srk:n leireillä on noudatettu sitä käytäntöä, että ensikertalaiset/muut joiden osallistumisesta on pidempi aika ovat etusijalla verrattuna heihin, jotka ovat onnistuneet ilmoittautumaan ajoissa - voisiko tätä noudattaa myös retriitin kohdalla?

Ikävä oli tälläkin kerralla pettyä, ettei mukaan mahtunut.

Vastaus: Kiitos palautteesta. Retriittien ilmoittautumista ja järjestelyä pyritään kehittämään siten, että mahdollisimman moni pääsee mukaan.

Miten voi erota kirkosta mahdollisimman pian?

Vastaus: Kirkosta eroamisesta löytyy tietoa tältä sivulta.

Voiko yhteistuhkaukseen toimitetulle, kesken raskautta kuolleelle lapselle saada muistolaattaa?

Vastaus: On mahdollista lunastaa uurnahautapaikka muurialueelta, jonka lähelle lapsen tuhka on sijoitettu. Tällöin muuriin voisi kiinnittää myös laatan. Muurialueella uurnapaikan hinta on 81 euroa (hallinta-aika 50 vuotta). Paikka on 50x50 cm ruutu, siihen mahtuu yksi uurna. Hautapaikka-asioita hoidetaan Intiössä, Intiöntie 6. Muurin nimilaatta on vakiokokoinen, josta voi kysyä kiviliikkeeestä.

Mitä tehdä vanhoille Raamatuille, kun niitä on kertynyt matkan varrella paljon hyllyyn?

Vastaus: Mitään selviä ohjeita ei ole olemassa, mutta yksi vaihtoehto on toimittaa ne Oulun seurakuntayhtymän keskusrekisteriin, osoitteeseen Isokatu 17. Yleisesti ottaen vanhoja Raamattuja, joilla ei enää ole käyttöä, voi tuhota esimerkiksi polttamalla.

Kuinka usein papin mielestä tulisi käydä ehtoollisella, jotta pysyisi Kristuksessa? Minkälaiset vaatteet pitäisi olla, että voi osallistua jumalanpalvelukseen?

Vastaus: Ei ole olemassa mitään tarkkaa määrää, kuinka usein ehtoollisella tulisi käydä. Se on henkilökohtainen asia. Kukin voi ja saa käydä ehtoollisella niin usein kuin kokee sitä tarvitsevansa. Jumalanpalvelukseen voi tulla sellaisena kuin on. Vaatetukselle ei ole erityisiä vaatimuksia.

Missä ja milloin järjestetään retriittejä?

Vastaus: Hiljaisuuden retriittejä järjestetään seurakunnissamme ja seurakuntayhtymässä nykyisin varsin vähän; viimeisin hiljaisuuden retriitti, josta ilmoitettiin Rauhan Tervehdyksessä, järjestettiin keväällä (2009). Suurin syy määrän pienuuteen on se, ettei koulutettuja retriitinohjaajia ole tarpeeksi. Seurakuntayhtymässä on kaikkiaan viisi työntekijää, joilla on ohjaajakoulutus.

Oppilaitospalvelun - joka takavuosina järjesti useimmat hiljaisuuden retriitit - nykyinen käytettävissä oleva resurssi menee oppilaitosyhteisöjen retriittien järjestämiseen. Näitä järjestetään vuodessa useampia. Sama tilanne on sairaalasielunhoidon puolella, joka huolehtii retriittitoiminnan kautta sairaaloiden työyhteisöjen hyvinvoinnista.

Oulun seurakuntien lisäksi hiljaisuuden retriittejä järjestää näillä seuduin ainakin NNKY. Lisäksi kannattaa tarkastaa Hiljaisuuden Ystävien retriittitarjonta, joka löytyy myös netistä.

-Katariina Pitkänen
oppilaitospastori, retriitinohjaaja

Tekeekö Oulun seurakuntayhtymä työtä kerjäläisten parissa, entä Suomen ev.-lut. kirkko?

Vastaus: Oulun seurakuntayhtymässä maahanmuutto- ja kerjäläisasiasta voi keskustella kansainvälisen työn pastori Árpád Kovácsin kanssa. Suomen ev.-lut. kirkon maahanmuuttoasioista lisätietoa evl.fi:n sivuilta.

Voiko kirkosta eronnut käydä ehtoollisella?

Vastaus: Luterilaisen kirkon ehtoolliselle voivat osallistua vain luterilaisen ja anglikaanisen kirkon jäsenet.

Millainen käytäntö leirikeskuksilla on alkoholinkäytön suhteen?

Saako esimerkiksi Lämsänjärven leirikeskuksessa nauttia alkoholia hääjuhlan lomassa?

Vastaus: Juhlamaljan kohottaminen seurakunnan tiloissa on mahdollista, muutoin alkoholitarjoilua ei sallita.

Mihin aikaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva viettää lepopäivää, sunnuntaita?

Vastaus: Kristillisen ajattelutavan mukaan sunnuntai on viikoittainen pyhäpäivä, sillä se on Kristuksen ylösnousemuksen päivä. Varhaisista ajoista lähtien perinne on ollut, että kirkollinen vuorokausi vaihtuu illalla klo 18, joten pyhää vietetään lauantai-illan kuudesta sunnuntai-illan kuuteen asti. Niinpä kaikissa Suomen ev.-lut. seurakunnissa kirkonkelloja soitetaan lauantaisin klo 18. Tämän kellonsoiton nimi on ehtookellot, ja sillä on haluttu nimenomaan kuuluttaa pyhän alkamista.

Kristillinen käsitys lepopäivästä poikkeaa juutalaisesta sapattiajattelusta. Suurin ero ei ole siinä, että juutalaiset viettävät sapattia lauantaina ja kristityt viettävät pyhäpäiväänsä sunnuntaina. Varsinainen ero on siinä, että sapattia hallitsevat lukuisat kiellot. Kristityille sunnuntai on lepopäivä, mutta se on vielä enemmän: se on pyhäpäivä, Kristuksen päivä. Sitä ei siis hallitse kiellot tai rajoitukset, vaan seurakunnan yhteinen jumalanpalvelus. Kristitylle sunnuntai on päivä, jolloin hän saa antaa itselleen vapautuksen huolista ja murheista.

Määräytyykö seurakunta todellakin asuinpaikan mukaan?

Itse olen muuttanut opiskelemaan Rovaniemelle ja aloin nyt miettimään mihin seurakuntaan kuulunkaan. Tiettyyn seurakuntaan kuuluminen on mielestäni sydämen asia, eikä sen pitäisi liittyä siihen missä asuu.

Vastaus: Ainakin tällä hetkellä seurakunnan jäsenyys todella määräytyy asuinpaikan mukaan. Se ei kuitenkaan estä sinua osallistumasta myös muiden seurakuntien toimintaan oman kiinnostuksesi mukaan.

Mistä tietää mihin seurakuntaan Oulussa kuuluu? Nykyään kun muuttoilmoituksetkin tehdään maistraattiin, niin siinäkään vaiheessa ei enää selviä oma seurakunta?

Vastaus: Varmimmin vastauksen saa, kun soittaa Oulun seurakuntien keskusrekisteriin, jossa pidetään yllä Oulun seurakuntien jäsentietoa. Puhelinnumero on 044 316 1544. Asiaa voi tiedustella myös sähköpostitse .

Puhelimitse tai sähköpostitse emme voi antaa vastausta kysymykseen, mihin seurakuntaan Maija Meikäläinen kuuluu. Mutta voimme kertoa, mihin seurakuntaan kuuluu Suomen ev.-lut. kirkon jäsen, jos hänen kotiosoitteensa on Oulussa Myllytie 5.

Saavatko kirkkoonkuulumattomat osallistua perhekerhoihin? Entä saako kastamaton lapsi osallistua seurakunnan päiväkerhoon?

Vastaus: Kyllä, kirkkoonkuulumattomat voivat osallistua perhekerhoon. Kastamaton lapsi voi niinikään osallistua seurakunnan päiväkerhoon.

Kaste ja konfirmaatio vain kertaalleen?

Olen eronnut kirkosta, mutta jäi mietityttämään, onko kaste mitätöity? Tiedän, ettei kastetta tarvitse uusia, jos haluaisin liittyä takaisin kirkkoon. Minulle vain tulee tästä kuva kuin kaste edelleen sitoisi minua kirkkoon. Rippikouluakaan ei tarvitse käydä uudelleen, eikö näin ole? Onko tämä vain helppouden takia vai miksi kaste ja konfirmaatio tarvitsee käydä läpi vain kerran?

Vastaus: Luterilaisen kirkon näkemys on, että Jumala antaa kasteessa ihmiselle lahjaksi Jumalan lapsen aseman, anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän. Kaste on sisällöltään ja merkitykseltään sellainen, että se riittää koko ihmisen eliniäksi. Sen takia sitä ei tarvitse eikä tule koskaan uusia, vaan yksi kaste riittää. Rippikoulu käydään vain kerran ja konfirmaationkin suhteen yksi kerta riittää. Kristillistä opetusta jokainen kirkon jäsen tarvitsee koko elämänsä ajan, mutta kirkko ei pidä kuitenkaan tarpeellisena velvoittaa tai edellyttää muun kristillisen opetuksen kuin rippikoulun kirjaamista. Ei ole kyse siitä, että näissä asioissa haluttaisiin toimia mahdollisimman helposti. On kyse asioista, joita kirkko pitää todella tärkeinä ja keskeisinä omassa ja jäsentensä elämässä.

Voiko oulun hautausmailla kierrättää kynttilöitä vai menevätkö ne sekajätteeseen?

Vastaus: Oulun hautausmailla jätteet voi lajitella. Muovikynttilän kuori laitetaan "energiajäte"-tarralla merkittyyn astiaan. Metalliosille on niin ikään omat astiansa.

Lähetysjärjestöistä

Kysymys: Miksi kirkolla on niin monta lähetysjärjestöä/-yhdistystä? Ovatko eri yhdistykset erikoistuneet joihinkin tiettyihin työmuotoihin/työalueisiin? Onko järjestöjen toiminnoissa päällekkäisyyksiä? Tekevätkö järjestöt yhteistyötä keskenään vai onko järjestöjen moninaisuuden takana eripuraisuutta? Mitä nuo kaikki järjestöt/-yhdistykseyt oikein ovat? Voisiko asiaa valottaa vaikka lähetyssivulla.

Vastaus tähän kysymykseen löytyy lähetystyön sivulta.

Haluasin erota kirkosta. Voiko lapseni silti kuulua vielä kirkkoon? Miten eroaminen tapahtuu?

Tietoa kirkosta eroamisesta löytyy täältä. Lapsenne voi edelleen kuulua kirkkoon.

Saako keskusrekisteristä toisen ihmisen tietoa, esim. tiedon onko joku toinen naimisissa tai onko joku toinen käynyt rippikoulua? Vai näkeekö pelkästään omat?

Keskusrekisterissä on tietoa seurakuntien jäsenistä, mutta jäsentiedon jakaminen on tarkasti hallinnassa. Virkatodistuksia annetaan vain asianmukaista tarkoitusta varten – ja aina todistusta kirjoitettaessa selvitetään, mihin tarkoitukseen sitä tarvitaan. Annettava tieto on säädelty kutakin tarkoitusta varten ja esimerkiksi perhesuhteita ei pääsääntöisesti selvitetä toisesta henkilöstä annettavissa virkatodistuksissa.

Mikä on nimikkosopimus ja mitkä ovat Oulujoen seurakunnan nimikkosopimukset?

Nimikkosopimus tarkoittaa yleensä seurakunnan ja kirkon lähetysjärjestöjen/ järjestön välistä sopimusta. Sopimus tehdään joko määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Sopimus voi koskea joko nimikkolähettiä (eli yhtä ihmistä tai myös perhettä), joka lähtee johonkin maahan lähetystyöhön tai sopimus voi koskea myös ns. nimikkokenttää/kohdetta esim. Pakistanissa naisten ja lasten kristillinen kasvatus (tuomiokirkkoseurakunnan nimikkokohde).

Sopimuksessa seurakunta sitoutuu tietyllä rahasummalla tukemaan työtä ja muutenkin muistamaan lähettiä (yhteydenpito, esirukoukset). Lähetysjärjestö hoitaa lähetin koulutuksen ja kaikki käytännön asiat.

Sanan nimikkolähetti voi selittää esimerkiksi sanomalla "seurakunnan oma lähetti". Kaikki Oulun seurakuntien nimikkolähetit löytyvät täältä lähetyksen omalta nettisivulta.

Mihin perustuu se, että kirkollisvero määräytyy vuoden viimeisen päivän kirjoillaolon mukaan?

Kirkollisvero kannetaan muun verotuksen yhteydessä eli siis yhtaikaa valtionveron ja kunnallisveron kanssa. Tämä on säädetty veronkantolaissa. Toisaalta taas Verotusmenettelylain 5 §:ssä säädetään, että verovelvollisen henkilön kotikunta määrittyy vuoden viimeisen päivän mukaan. Näistä syistä johtuu se, että kirkollisvero kannetaan sillä perusteella, missä kunnassa ja seurakunnassa verovelvollinen on vuoden viimeisenä päivänä.

Saako seurakunnalta ruoka-avustusta?

Varsinaisia ruokapaketteja ei jaeta. Vaikeissa elämäntilanteissa seurakunnalta saa taloudellista tukea päivittäiseen elämään. Tuen saamisen edellytyksenä on diakoniatyöntekijän tapaaminen. Seurakuntien diakoniatyön vastaanottoajat löytyvät täältä. Jos et tiedä, minkä seurakunnan jäsen olet, voit ottaa yhteyttä keneen tahansa työntekijään.

Vanhuksille kotikäyntejä?

Onko vanhuksille palvelua, jossa esim. diakonissa kävisi kotona juttelemassa? Onko tälläinen mahdollista Maikkulan alueella? Näin voisi vanhukselle olla matalampi kynnys tulla seurakuntaan muiden vanhusten joukkoon.

Vastaus:
Diakoniatyöntekijän voi pyytää käymään kotona vanhusta katsomassa. Karjasillan seurakunnassa on Maikkulan alueella omat diakoniatyöntekijänsä, joihin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi kirkkoherranviraston kautta.

Seurakuntakotien vuokraaminen

Paljonko seurakuntakotien vuokraus maksaa, esimerkiksi Koskelan seurakuntakoti?

Vastaus:
Seurakuntakotien vuokraaminen perhejuhlia varten on maksutonta. Katso lisätietoja täältä.

Seurakuntien rekisterit

Mieltäni askarruttavat seurakuntien pitämät rekisterit. Mitä asioita seurakunta kirjaa ylös? Ovatko tietorekisterit seurakuntakohtaisia vai ovatko tiedot jossakin yhteisessä tietokannassa? Annetaanko tietoja edelleen yksityisille henkilöille tai vaikkapa eri seurakunnalle/ uskontokunnalle niin pyydettäessä? Kuinka kauan seurakunta tietorekisterejä säilyttää, ikuisestiko?

Vastaus:
Seurakunta pitää yllä omaa jäsenrekisteriään, jota vanhastaan on kutsuttu nimellä kirkonkirjat. Siellä on perustiedot kaikista seurakunnan jäsenistä eli tiedot henkilön syntymästä, kirkollisista toimituksista sekä hänen perhetietonsa. Nykyisen käytännön mukaan jokaisella seurakunnalla nämä tiedot ovat omassa tietokannassa, tulevaisuudessa pyritään koko kirkon kattavaan tietokantaan.

Lisäksi seurakunnissa pidetään toimintaan liittyviä tietorekistereitä. Rekistereihin kirjataan vain ne tiedot, joita kuhunkin toimintaan (vaikkapa rippikoulu) tarvitaan. Tietoja ei anneta näistä rekistereistä eteenpäin. Vain kirkonkirjoista voidaan antaa tietoja, mutta on tarkoin säädelty mihin tarkoitukseen ja mitä tietoja voidaan antaa. Tietorekistereiden säilytysaika riippuu niiden tarkoituksesta. Kirkonkirjat säilytetään pysyvästi, muut rekisterit vain niiden käyttötarpeen ajan.

Voiko kaksi kertaa kirkosta eronnut liittyä uudelleen?

Mieheni on eronnut kirkosta kaksi kertaa, voiko hän vielä liittyä siihen uudelleen, kun haluaisimme kunnon häät?

Vastaus:
Periaatteessa kirkkoon voi liittyä uudelleen siitä erottuaan, mutta jos liittyy vain toimitusten ajaksi ja sitten taas eroaa, tulee vaikutelma, että ei ole asian kanssa oikein tosissaan. Kirkossa on kuitenkin pääperiaatteena armahtavaisuus, pois poikennut on tervetullut takaisin, kuten tuhlaajapoika aikoinaan.

Voinko itse valita seurakunnan johon kuulun?

Onko seurakunnan vaihtaminen mahdollista Oulun seurakuntayhtymän sisällä? En haluaisi kuulua oman asuinpaikkani mukaiseen seurakuntaan periaatteellisista syistä. Onko ainoa vaihtoehto erota kirkosta?

Vastaus:
Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan seurakunta määräytyy vakituisen asuinpaikan mukaan. Mikään ei sen sijaan estä osallistumista minkä tahansa seurakunnan toimintaan. Seurakuntien toiminta on julkista ja kaikille avointa. Esimerkiksi Oulun seurakuntayhtymän alueella on helppo osallistua myös toisten seurakuntien toimintaan lyhyiden välimatkojen vuoksi.

Mitä nuorisotyön ohjaajat tekevät? Voiko heidän kanssaan esim. jutella omaan elämään liittyvistä asioista?

Vastaus:
Nuorisotyönohjaajat ovat seurakunnan työntekijöistä lähinnä nuoria ja nuoria aikuisia varten. He järjestävät mm. toimintaa, mikä kokoaa nuoria yhteen ja tarjoaa tekemistä sekä paikan, missä jutella asioista ja kasvaa ihmisenä.
Nuorisotyönohjaajiin voi hyvin ottaa yhteyttä ja jutella omaan elämään liittyvistä asioista. Alkuun voi jutella vaikka puhelimessa, mutta voi myös sopia ajan, ja tavata nuorisotyönohjaajaa jossakin seurakunnan tilassa kasvotusten.
Nuorisotyönohjaajille voi myös lähettää sähköpostia, osoite on yleensä .
Verkkosivuilta kohdasta yhteystiedot löytyvät kaikkien nuorisotyönohjaajien tiedot eri seurakuntien kohdalta.

Mikä koulutustausta on seurakunnan perheneuvojilla?

Jatko-opinnot kiinnostavat ja omien parisuhteessa koettujen kriisien (lapsettomuus, ikäkriisit) kautta on herännyt kiinnostus alaan. Yksi korkeakolututkinto on opiskeltu (kasvatustieteiden maisteri). Mitä voisi opiskella lisää, jos ko. työhon haluaisi hakeutua?

Vastaus:
Seurakunnan perheneuvojalla tulee olla ylempi, soveltuva korkeakoulututkinto. Useimmat ovat teologeja, aika paljon on myös psykologeja. Sen lisäksi kaikki perheneuvojat suorittavat perheneuvojan erikoistumiskoulutuksen, jonka suorittamiseen virkaan valitut sitoutuvat. Erikoistumiskoulutuksen voi suorittaa ainoastaan virkaan valittu. Lisäksi useimmilla perheneuvojilla on erilaisia, eri tavoin hankittuja terapiakoulutuksia.

Miksi kirkko ei avusta?

Miksi kirkko ei avusta taloudellisesti kriisitilanteessa?

Vastaus:
Suomen ev.-lut. kirkko on avustanut ja avustaa edelleen kriisitilanteissa hengellisen ja henkisen avun lisäksi myös taloudellisesti. Diakonia-avustaminen toteutuu kolmella tasolla; kokonaiskirkon, hiippakunnan ja seurakunnan tasolla.

Lähtökohtana on se, että kunnat/sosiaalitoimi turvaavat asukkaille riittävän perusturvan. Elämässä voi kuitenkin tulla tilanteita, jolloin joutuu yllättäen taloudelliseen ahdinkoon esim. tulipalon, vesivahinkojen tai konkurssin seurauksena. Näin isoissa elämän kriiseissä, joihin liittyy myös taloudellisia menetyksiä, diakoniapua voidaan hakea esim. kirkon diakoniarahastolta ja mahdolliseti myös hiippakunnan tuomiokapitulista.

Diakonia-avustaminen toteutuu oman seurakunnan diakoniatyön kautta. Diakoniatyöntekijä tietää kirkon avustuskanavat ja voi osoittaa avutushakemuksen oikeaan osoitteeseen. Yleisimmin diakonia-apu on seurakunnan diakoniamäärärahoista myönnetty pienehkö maksusitoumus ruoka- tai vaatekauppaan. Usein on autettu myös asumiseen liittyvissä maksuissa. Seurakunnan diakoniatyöllä on perusteet, missä tilanteissa diakonia-avustusta myönnetään. Aina pyritään huomiomaan henkilön/perheen kokonaistilanne ja tekemään asiakkaan luvalla myös yhteistyötä sosiaalitoimen, velkaneuvojien, vuokrantantajien ym. muiden tarpeellisten tahojen kanssa.

Jos haluaa tarkempaa tietoa diakonia-avustamisesta, kannattaa ottaa yhteys oman seurakunnan diakoniatyöntekijään. Hän kertoo tarkemmin oman seurakunnan käytännöistä ja tekee myös avustushakemuksen.

Onko suruaikaa?

Onko Suomessa olemassa virallinen suruaika omaisen kuoleman jälkeen? Minkä aikaa, jos on?

Vastaus:
Luterilaisilla ei nykyään ole mitään selkeää käytäntöä tai ohjetta suruajan suhteen. Ortodokseilla on 40 päivän suruaika, jonka päättyessä toimitetaan rukouspalvelus.

Miten saisin Rauhan Tervehdyksen?

Miten saisin Rauhan Tervehdyksen, vaikka en halua mainoksia ja muita ilmaisjakeluja?

Vastaus:
Valitettavasti Posti ei vuoden 2007 alusta alkaen ole jakanut Rauhan Tervehdystä niihin talouksiin, joiden ovessa on mainos- tai ilmaisjakelukielto. Kyse on Postin jakelukäytännön muutoksesta. Mainoskieltotalous saa halutessaan Rauhan Tervehdyksen tilaamalla sen osoitteellisena. Vuosikerran 2007 hinta on 30 euroa.

Jakeluhuomautukset: www.posti.fi/palaute, puh. 0200 71 000

Muualla kuolleiden muistaminen

Olen kuullut, että joillakin hautausmailla olisi paikka, jossa voi muistaa muualla kuolleita vainajia. Onko Oulussa tällaista paikkaa, jonne voisi viedä esim. muistokynttilän? Voiko kirkkoon kuulumattomalle tuhkatulle vainajalle saada mihinkään muistolaattaa, josta kävisi ilmi hänen nimensä, synnyin- ja kuolinpäivä jne.? Jos sellainen on mahdollista, laitetaanko laatta vainajan kotiseudun hautausmaalle?

Vastaus:
Oulussa on molemmilla hautausmailla (Oulun hautausmaa ja Oulujoen hautausmaa) mahdollisuus muistaa muualle haudattuja vainajia. Oulun hautausmaalla Intiön kappelin vieressä on Muistopaikka, muuri, johon voi tuoda kukkia tai kynttilöitä. Oulujoen hautausmaalla on muistoristi. Se tultaneen lähiaikoina uusimaan, koska kävijämäärät ovat lisääntymässä.
Muualle haudatulle (kuului kirkkoon tai ei) ei valitettavasti ainakaan Oulussa ole mahdollista laittaa omaa muistolaattaa. Käytännössä nimi, laatta tai vastaava on siellä, minne vainaja on haudattu.

Ovatko hautajaiset yksityistilaisuus?

Mitä voi tehdä, jos hautajaisiin tulee kutsumattomia vieraita? Voiko virkavaltaa kutsua paikalle? Haluamme pitää hautajaiset vain oman perheen kesken.

Vastaus:
Hautajaiset ovat luonteeltaan jumalanpalvelus, joka periaatteessa ei ole yksityistilaisuus. Sen sijaan muistotilaisuus on yksityistilaisuus. Yleisten hautajaisten siunaamistilaisuuteen osallistuu joskus kaukaisempiakin tuttavia, jotka kuitenkaan eivät osallistu muistotilaisuuteen. Hiljaisuudessa pidettäviin hautajaisiin eivät yleensä osallistu muut kuin kutsutut. Seurakuntamestari ei voi kuitenkaan poistaa ketään kirkossa tai kappelissa järjestetystä siunaamistilaisuudesta eikä virkavaltaa voi kutsua paikalle, ellei kutsumaton vieras aiheuta häiriötä. Ainoa vaihtoehto lienee pitää hautajaisten ajankohta vain lähipiirin tiedossa.

Minkä hintaista on sukututkimus?

Kuinka kalliiksi tulee, jos haluaa kirkkoherranviraston kautta tietoja suvustaan?

Vastaus:
Sukututkimuksesta perittävä tuntitaksa on 21,85 €. On vaikea sanoa etukäteen, kuinka paljon yhteen sukututkimukseen menee aikaa. Laskutus tapahtuu alkavilta 15 minuuteilta eli työn voi teettää myös erissä, jolloin asiakas voi tarkasti seurata sitä, kuinka kalliiksi työ tulee. Voi tilata tutkimuksen myös niin, että katsotaan, minkä verran tietoa saadaan vaikkapa yhden tunnin työllä.

Ehtoollisen hygieniasta

Millainen käytäntö hygienian suhteen on papeilla, kun jaetaan ehtoollista?

Vastaus:
Nostit esiin tärkeän kysymyksen, johon tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Asia on kysymyksen johdosta otettu esille Oulun seurakuntien kirkkoherrojen kokouksessa ja keskustelua jatketaan kunkin seurakunnan teologikokouksessa. On selvää, että hyvä hygienia on ehtoollisenjaossa erittäin tärkeä asia.

Voiko kieltäytyä jakamasta ehtoollista?

Voiko seurakunnan pappi kieltäytyä antamasta ehtoollista seurakunnan jäsenelle ja uskovalle ihmiselle?

Vastaus:
On käytännössä vaikeaa löytää tilannetta, jossa papilla olisi syytä evätä seurakunnan jäseneltä oikeus ehtoollisella käyntiin. Periaatteessa tämä on mahdollista, jos ihminen jollakin tavalla osoittaa halveksivansa ehtoollista.

Teologian opinnoista

Kuinka pitkät ovat papeiksi tulevien teologian opinnot? Mitä sisältyy papin virkaan?

Vastaus:
Papin virkaan vihittävällä tulee olla teologian maisterin tutkinto, jonka laajuus on 160 opintoviikkoa. Mikäli papin virkaan tähtäävällä on suoritettuna muu ylempi korkeakoulututkinto, riittää papin virkaan teologian kandidaatin tutkinnon suorittaminen. Keskimääräinen teologian maisterin tutkinnon suorittamisaika on 7 vuotta. Tiedänpä kuitenkin henkilöitä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon 3-4 vuodessa.

Seurakuntapapin perustehtäviin kuuluu jumalanpalveluselämän lisäksi mm. toimituksia, kuten kasteita, avioliittoon vihlkimisiä ja hautaan siunaamisia sekä sielunhoidollisia tehtäviä. Papin työnkuva vaihtelee riippuen työpaikasta ja tehtävistä. Monet papit toimivat esimerkiksi järjestötehtävissä tai ovat erikoistuneet tietylle kirkollisen työn osa-alueelle, esimerkiksi sairaalasielunhoitoon, kristilliseen kasvatukseen tai vaikkapa viestintään. Osa papeiksi vihityistä tekevät palkkatyönsä muissa kuin papin tehtävissä. Tästä huolimatta he saattavat pyydettäessä hoitaa myös papin tehäviä, kuten toimituksia.

Pappi sitoutuu pappisvihkimyksessä evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen.

Mitä eroa on pastorilla ja kappalaisella?

Vastaus:
Käytännössä ei juuri muuta eroa kuin muutama palkkaluokka. Seurakuntapastorin virka on valmistuvan papin ensimmäinen virka. Seurakunta kutsuu virkaan ja piispa (tuomiokapituli) antaa virkamääräyksen. Oltuaan virassa noin kaksi vuotta ja suoritettuaan pastoraalitutkinnon pappi voi hakea kappalaisen ja kirkkoherran virkoja. (Pastoraalitutkinto on teologinen perustietoja täydentävä tutkinto, laajuus 16 opintoviikkoa.) Kirkkoherran virkaan vaaditaan lisäksi johtamiskoulutus. Seurakuntapastorin virassa voi kuitenkin olla vaikka eläkkeelle asti, muita virkoja ei ole pakko hakea.

Kappalaisen ja kirkkoherran virat ovat ns. vakinaisia virkoja, joissa palkka on yleensä parempi kuin seurakuntapastorin virassa. Niihin haetaan virallisella hakuajalla. Kappalaisen virkaan papin valitsee seurakuntaneuvosto, kirkkoherran äänestävät seurakuntalaiset.

Nykyään seurakuntapastorin virkakin on käytännössä vakinainen virka. Ennen piispa saattoi tarpeen ja halunsa mukaan siirrellä seurakuntapastorin viroissa olevia ympäri hiippakuntaa. Se lienee laillista vieläkin, mutta niin ei enää tapahdu.

Kirkosta eronnut jumalanpalvelukseen?

Ovatko kirkkoonkuulumattomat ollenkaan tervetulleita kirkon jumalanpalveluksiin?

Vastaus:
Kirkkoon kuulumattomat ovat erittäin tervetulleita jumalanpalveluksiin. Seurakuntien työntekijöiden toiveena on, että jokainen löytäisi paikkansa seurakunnassa.

Miten liittyä kirkkoon?

Olen kastettu, riparin käynyt, konfirmoitu, naimisissa ja eronnut kirkosta. Haluaisin liittyä kirkkoon uudelleen, kuinka se käytännössä tapahtuu?

Vastaus:
Voit liittyä kirkkoon oheisella lomakkeella. Voit myös piipahtaa kirkkoherranvirastoon ja kertoa haluavasi liittyä kirkkoon. Seurakunta määräytyy asuinpaikan mukaan, mutta voit käydä asioimassa missä tahansa Oulun neljästä kirkkoherranivirastosta. Tervetuloa kirkon jäseneksi!

Homoseksuaaleille erityismessu?

Minä näen (niin kuin varmasti moni muukin näkee) kirkossa käytävän homokeskustelun homoihin kohdistuvana syrjimisenä ja kollektiivisena henkisenä väkivaltana, johon kirkon jäsenenä olen osallinen ja syyllinen niin kauan, kuin pysyttelen hiljaa. Toivon siis, että saan kirkon sisällä tavallisena seurakuntalaisena viimeinkin mahdollisuuden osoittaa tukeni homoille ja lesboille, sille että myös he ovat tervetulleita Jumalan kasvojen eteen ehdoitta juuri sellaisina kuin ovat. Kysynkin milloin ja
missä Oulussa järjestetään messu, johon osallistumalla me tavalliset seurakuntalaiset saamme toivottaa homot ja lesbot tervetulleiksi keskuuteemme ilman, että heidän elämäntapaansa synnillistetään? Oulussa on varmasti pappeja, jotka olisivat valmiita messun toimittamaan.

Vastaus:
Arvoisa kysyjä. Kiitos kysymyksestänne / mielipiteestänne. Ymmärrämme tunteenne mutta näkemyksemme kysymyksen hoitamiseksi on kannastanne poikkeava. Kirkkomme opetus on aina lähtenyt siitä, että kirkon ovet ovat avoimet kaikille. Me emme kysy ihmisen uskoa, emme sen laatua emmekä syvyyttä vaan pyydämme välittää jokaiselle Jumalaa kaipaavalle Hänen armoaan ja anteeksiantamustaan. Jumalan armolla ja rakkaudella ei ole rajaa. Se ei katso ihmistä eikä hänen tekojaan tai valintojaan vaan Kristuksessa tarjoaa jokaiselle katuvalle päivittäin armonsa. Esittämänne ajatus erityismessusta on mielestämme erinomaisen ongelmallinen. Jos nimittäin sellaisen järjestäisimme, syyllistyisimme itse ihmisten erotteluun ja lajitteluun eli syvimmiltään me syrjisimme. Me saattaisimme ihmiset tilanteeseen, jossa tuohon messuun tulija "leimautuu" tahtomattaan. Meidän näkemyksemme mukaan on jokaisen kristityn mutta myös kirkon yhtenäisyyden kannalta ainut oikea järjestely yhteinen messu, johon kukin tulee omine kysymyksineen, omine vikoineen ja virheineen ja omien kiitostensa kanssa. Meidän on kaikkien hyvä muistaa Jumalan sanan viisaus "kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla." Me kaikki tarvitsemme yhteistä Messua, me kaikki tarvitsemme yhteistä anteeksiantamusta ja armoa. Ei siis ole syytä millään muotoa tukea toimia, jotka altistavat ihmiset leimautumisuhan alle.
Matti Pikkarainen

Inva-WC:t seurakuntien toimitiloissa?

Olen varannut Oulujoen pappilan perheemme kastejuhlaa varten. Nyt tulikin mieleen, että mahtaako ko. paikassa olla inva-WC:tä. Nettisivuilta tietoa en löytänyt. Oulun ev-lut seurakuntien sivuilta en nopeasti vilkaistuna löytänyt mitään mainintaa minkään kirkon/kappelin/muiden srk:n jäsenten käytössä olevien tilojen inva-kyvykkyydestä. Toivoisin, että lisäisitte jokaisen paikan esittelyn yhteyteen tämän oleellisen tiedon.

Vastaus:
Valitettavasti Oulujoen pappilassa ei ole inva-WC:tä. Kiitos hyvästä huomiosta nettisivujemme suhteen, päivitämme mahdollisimman pian nettiin kyseisen tiedon toimitilojen yhteyteen.

Kirkollisvero ja kirkosta eroaminen

Milloin kirkosta eroamisen tulee tapahtua, jotta vapautuu verovuoden kirkollisverosta? Verovuoden 2009 kirkollisverosta ei taida enää vapautua kirkosta eroamisella. Entä vuoden 2010 verotus? Milloin kirkosta eroamisen tulee tapahtua, jotta ensi vuodelta ei enää kirkollisveroa mene?

Vastaus:
Kirkollisvero, samoin kuin verotuskunta, määräytyy sen mukaan mikä on tilanne vuoden vaihteessa. Jos kirkosta ei ole eronnut viimeistään vuoden viimeisenä päivänä, tulee henkilön maksaa kirkollisvero koko seuraavalta vuodelta. Näin ollen tämän vuoden kirkollisverosta ei voi enää vapautua kesken vuoden. Mikäli ensi vuonna ei halua maksaa kirkollisveroa tulee kirkosta erota ennen vuodenvaihdetta.

Kirkollisvero ja kirkkoon liittyminen

Jos liityn kirkkoon kesken vuoden, miten maksan kirkollisveroa?

Vastaus:
Kirkollisvero määräytyy vuoden alun tilanteen mukaan. Eli jos liityt kirkkoon esimerkiksi heinäkuussa 2009, kirkollisverovelvollisuus alkaa vasta vuoden 2010 alusta.

Haluaisimme pitää häät ja ristiäiset yhtä aikaa, kuinka paljon aikaisemmin kirkko pitää varata?

Voinko varata kasteen jo ennen lapsen syntymää lasketun ajan perusteella?

Vastaus:
Kirkon varaaminen vihkimistä varten kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jos haluaa vihkimisen tapahtuvan tietyssä kirkossa tiettynä päivänä. Jos vihittävillä on pelivaraa paikan ja ajankohdan suhteen, kirkon voi saada lyhyelläkin "varoitusajalla". On kuitenkin suositeltavaa varata kirkko tällöinkin viimeistään kahta viikkoa ennen toimitusta. Kastetoimitusta varten kirkko on hyvä varata melko pian lapsen syntymän jälkeen, koska kaste täytyisi toimittaa kahden kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Jos järjestää pelkän kastetilaisuuden, tilaa ei voi varata ennen lapsen syntymää. Joten teidän tapauksessanne kirkon voi varata, vaikka lapsi ei olekaan vielä syntynyt.

Haluaisin tietää, että mihin kohtaan luomisteoriassa tulevat dinosaurukset ja niiden sukupuutto?

Vastaus:
Kristinuskon kannalta yksittäisten lajien synty ja kehitys eivät ole olennaisia kysymyksiä. Oulun ev.-lut. seurakunnat järjestävät yhdessä muiden tahojen kanssa Evoluutio-keskustelutilaisuuden Pakkalan salissa Pääkirjastolla tiistaina 24.11. kello 18. Tervetuloa silloin kuuntelemaan ja keskustelemaan tieteen ja uskonnon edustajien kanssa tästäkin aiheesta. 24.11. tulee muuten kuluneeksi 150 vuotta Darwinin Lajien synty -teoksen julkaisusta.