Laskiainen ja paastonaika
Laskiaissunnuntain kirkollisena aiheena on Jumalan rakkauden uhritie. Tuolloin Jeesuksen julkisessa toiminnassa on käännekohta. Alkaa vaellus Jerusalemiin, kohti kärsimystä ja kuolemaa. Mutta tie ei pääty kuolemaan vaan sitä seuraa ylösnousemus. Päivän liturginen väri on vihreä. Se viestii kasvua ja elämänvoimaa.
Laskiaisunnuntain jälkeinen tiistai on laskiaistiistai. Tuolloin perinteisiä suomalaisia ruokia ovat hernekeitto ja laskiaispullat. Tavan taustalla on se, että katolisena aikana laskiaisen jälkeen ei syöty lihaa ennen pääsiäistä. Ennen paaston aloittamista tapana olikin syödä tavallista tuhdimmin. Laskiaistiistaina Suomessa on tavattu mennä myös pulkkamäkeen. Se on kotimainen vastine katolisten maiden karnevaaleille.
Laskiaissunnuntaita seuraavana keskiviikkona vietetään Tuhkakeskiviikkoa, josta alkava paastonaika kestää pääsiäissunnuntaihin. Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä siitä, että Raamatussa säkkiin pukeutuminen ja tuhkan ripotteleminen pään päälle ovat eräs vertauskuva katumuksesta ja parannuksesta. Tuhkakeskiviikkona monilla paikkakunnilla pidetään illalla messu tai sanajumalanpalvelus. Sen katumus-osan ensimmäistä kaavavaihtoehtoa käytettäessä seurakuntalainen voi ottaa otsaansa tuhkamerkin katumuksen vertauskuvallisena ilmauksena.
Tuhkakeskiviikkoa seuraava paastonaika kestää 40 arkipäivää; paastopäiviksi ei lasketa sunnuntaipäiviä. Paastonajalla on useita sisältöjä. Ihmistä kutsutaan tutkistelemaan Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa. Paastonaikaan liittyy katumus; ihminen katuu syntejään ja kiintymistään tähän maailmaan. Paastonaika kutsuu ihmistä etsimään uutta, kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi.
"Laskiainen" -nimen alkuperä on epävarma. Monet kielentutkijat kannattavat tulkintaa, jonka mukaan sana juontuu "laskea" –verbistä; laskiaisesta alkaa paastopäivien laskeminen. Toinen suosittu selitys on ollut, että laskiaisena "laskeudutaan" paastoon.
Mitä on paasto?
Paastonajalla on useita tavoitteita. Ihminen voi katua syntejään, tutkiskella Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa sekä pyrkiä myös kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi.
Ruokatottumusten ja muiden elämäntapojen yksinkertaistaminen voi olla avuksi paastoon liittyvässä "hengellisessä kilvoituksessa". Paastonajan alkuosan aiheita ovat katumus, mielenmuutos ja taistelu pimeyden valtoja vastaan. Paastonajan loppuosa keskittyy Kristuksen kärsimykseen.
Paaston aikaan koko kirkko puetaan violettiin: on katumuksen ja paaston aika. Ainoa poikkeus on Marian ilmestyspäivä, jolloin neitsyt saa tietää olevansa raskaana, odottavansa Herraa. Silloin kirkko on valkoinen.
Teksti: evl.fi